Rinteessä ja Valtavaaraa valloittamassa

Uusi Vuosi alkoi reippain askelin, vuokraamon auettua käytiin hakemassa välineitä, sitten vielä hissilippujen hankinta ja eikun mäkeen. Itse päätin vuokrata vaihteeksi vähän uudemmanmalliset tellut, omat klassikkosukset on kyllä hienot, mutta niillä on aika ajoin todella haastavaa laskea, ainakaan niin että siitä pääsisi kunnolla nauttimaan. Valinta osoittautui onnistuneeksi, sukset toimivat hyvin ja rinteessä uskalsi telluilla reippaamman vauhdin siivittämänä.

 

Jottei homma ihan alamäkihiihtämiseksi menisi, niin illasta laitettiin jälleen murtsikat jalkaan ja suunnattiin Valtavaaran valloitukseen otsalamppujen valossa. Hiukan sumuinen ilma teki reissusta paikoin haasteellisen näkyvyyden suhteen, vaikkakin käytössä oli varsin valovoimaiset lamput. Mutta olihan se hienoa, siitä ei mihinkään pääse.! Loppupätkän huipulle joutuu kävelemään, koska latu ei ihan päälle saakka jatku.

Hakoisten linnavuoren valloitus

Latujen ollessa vielä hiukan puolivalmiina, päätettiin lähteä kulttuurimatkalle kotikulmilla. Jostain kumman syystä ei ole tullut aiemmin käytyä Hakoisten Linnavuorella, mutta nytpä sekin on valloitettu. Hienot maisemat aukeaa kyllä joka suuntaan, onhan mäkin korkein huippu lähitienoolla.

Huippu kohoaa n 60m Kernaalanjärven pinnasta, ja n 140m merenpinnasta. Joten ei tällä urakalla nyt vielä ihan Guinnesin Ennätystenkirjan ovia kolkutella. Hieno paikka silti ja hauska yksityiskohta tuo alemmassa kuvassa näkyvä Hiidenkirnu.

Ruka 7.pv, Pieni Karhunkierros

Viimeisen Ruka-päivän vaelluksesta jäi kirjoittamatta, joten tässä viimein tunnelmia viime viikon perjantailta. Lähdimme jälleen aurinkoisessa, joskin hiukan kylmässäkin kelissä kiertämään Rukan vaellusreittien suurimman turistirysän, Pienen Karhunkierroksen.

Pakkasta oli lähtiessä -4, mutta reitin kylmimmässä kohdassa arvioimme pakkasen olleen jo kaksinumeroisissa lukemissa, jolloin oli jo todella vaikeata pitää juomarepun letkua sulana. Onneksi lukuisissa aurinkoisissa kohdissa tarkeni pakkasesta huolimatta oikeinkin mukavasti.

Tänäkin ajankohtana väkeä reitin varrella totisesti riitti. Ero oli melkoisen suuri edelliseen päivään verrattuna, jolloin muita ei Iiringin reitillä näkynyt. Pienen Karhunkierroksen ohjeellinen kulkuaika on 5-6 tuntia (mitta 12km), ja hyväpintaisen päällysteen vuoksi se soveltuu kaikille. Toki korkeuseroa täälläkin on kohtuullisen paljon, ja riippusiltoja luokkaa riittävästi.

Kiersimme tämänkin reitin reippaasti, kahteen tuntiin taukoinensa. Tähän aikaan joutuu juoksuaskelia ottamaan kaikilla tasaisilla ja alavilla osuuksilla. Maisemia kun on pakko jäädä ihastelemaan melko usein, ja kuviakin "joutuu" ottamaan kohdasta jos toisestakin. Ohessa kokoelmaa viimeiseltä päivältä.

Niskakosken silta ylitetään alkuun ja loppuun

Kuljimme reitin vastapäivään

Maineikkaan Jyrävän pauhut

Maisemaa riittää harjanteen polulla

Välillä pientä kikkailua kameralla

Harrisuvannon pitkä silta

Harrisuvannon kaunista maisemaa

Reitin upeaa maisemaa auringossa

Evästauko pitää toki olla

Tästä ei polku parane, pyörälläkin kelpaisi..

Myllykosken kuohut

Vähän ylivalottunutta kikkailua Myllykoskesta

Niskakoski loppuun toiseen suuntaan

Seuraavana aamun koittikin sitten kotimatka. Kuusamon ja Pudasjärven välissä jouduimme useaan otteeseen pysähtelemään, kun pohjoisen sarvipäät halusivat oikein lähietäisyydeltä ja sankoin joukoin lähettää terveisiään etelän immeisille. Kymmeniä kertoja pohjoisessa käyneenä en ole aiemmin sentään vastaavaan porosumaan törmännyt.

Tai siis, onneksi ei nyt sentään kirjaimellisesti törmätty tälläkään erää. Hieno reissu oli jälleen kerran, monia upeita paikkoja ja muistoja kertyi tuliaisiksi. Ei näitä paikkoja varmaan erikseen tarvinne suositella, kyllä sen ymmärtää miltä maisemat näyttävät livenä, jos tällaisen turisti-amatööri-kuvaajan otoksistakin katsottuna näyttää jo tuollaiselta..

Ruka 6pv, Iiringin reitti Iivaaralle

Oltiin jo alustavasti edellisenä päivänä sovittu, että lähdetään torstaina vaihtelun vuoksi salille ja uimaan, tai käymään Kuusamon Tropiikissa kylpemässä. Aamun aurinko sai matkaajat toisiin ajatuksiin, suuntasimme ensin pyörimään hetkeksi Kuusamon keskustaan ja siitä Iiringin reitin lähtöpaikalle, joka on n 35km Kuusamon eteläpuolella.

Kulkemamme kesäkuussa 2014 avatun Iiringin 9km reitin ohjeellinen kulkuaika on 4-5 tuntia, mikä lienee melko sopiva, jos matkaa rauhassa. Suosittelen kulkemaan reitin vastapäivään, jolloin nousuosuus on loivempi ja parhaat palat jäävät viimeiseksi. Reitin pitäisi olla myös maastopyöräilyyn soveltuva, tätä oli hiukan vaikea arvioida, kun maassa oli lähes 10cm lunta.

Iiringin päältä avautuu kirkkaana päivänä näkymät erittäin kauas, myös Venäjän rajan toiselle puolelle. Reitillä saa nauttia luonnon rauhasta, samana päivänä reitillä ei muita näkynyt, eikä myöskään Näätälammin tuvan vieraskirjassa ollut merkintöjä ko päivän kohdalla ennen meitä.

Kuljimme reitin myötäpäivään, jolloin alkuun tulee melkoisen rapsakka nousu. Iivaaran päältä polku onkin sitten alanevaa maastoa pitkän matkaa. Nousua tuli jälleen kiitettävät 550 metriä ja aikaa kului 1h 20min. Juoksimme siis kaikki tasaiset ja alamäkiosuudet, ylöspäinkin noustiin melko reipasta tahtia.

Päivän reitti

Maisema näköalapaikalta ennen Iivaaran huippua

Huipulla ollaan

Hieno ilma jälleen

Polku mutkittelee alas vaaralta

Näätälammin tupa

Reitti ja profiili

Ruka 5.pv Vuoristoetappi Kumpuvaara-Konttainen-Valtavaara

Keskiviikkona piti ottaa kevyesti, koska jalat olivat jo hiukan tukossa tässä vaiheessa korkean paikan leiriä. Mutta kuinkas kävikään, päädyimme Virkkulantien lähtöpaikalle, suuntana ensin Konttaisen yli Kumpuvaaran päälle. Tämän jälkeen täyskäännös, uudelleen Konttaisen yli ja siitä Valtavaaran päälle ja takaisin alas.

Keli oli jättihieno, pakkasta 2 astetta, aurinko paistoi ja maisemat hivelivät silmää aikalailla koko matkan ajan. Matkaa kertyi erittäin reippaasti edeten 14,5km, nousua 800m ja aikaa kului 2h 45min. Tähän reittiin normaali ohjeellinen kulkuaika olisi ehkä jotain 9 tunnin luokkaa.

Varsinkin Konttainen ja Valtavaara ovat mielestäni maisemiltaan koko alueen ehdotonta eliittiä, vaikka nähtävää Ruka-Oulanka-sektorilla riittää todella paljon. Päivän kuvia oli vaikea valita, ja niitä kertyikin jälleen aikamoisen monta. Tässä päivän poiminnat:

Rinteiden tykitys jatkuu Rukalla, 2pv avaukseen

Rukalle aukeaa uusi urheilukauppa / Head Ski Rent

Näkymää Konttaisen päältä

Konttaiselta toiseen suuntaan

Kumpuvaaran näköalakahvila

Valtavaaralle kivutessa

Laavun tunnelmia

Taas lähempänä Valtavaaraa

Valtavaaran huipulla

Takaisin lähtöpisteeseen menossa

Päivän vuoristoetapin reitti by TomTom & Strava

Ruka 4.pv, Oulangan kanjoni, Taivalköngäs ja Rupakivi

Tiistaina oli jälleen juoksu-/kävelyvaelluksen vuoro. Ajelimme aluksi Kanjonin Kurkkaus-reitin lähtöpisteelle, jonka reitiltä teimme pari pistoa etelään ja pohjoiseen.

Matkalla oli hienoja maisemia totisesti erittäin paljon. Oulangan Kanjoni, Taivalkönkään kosket, riippusillat, Rupakivi, ja muutenkin upeata reittiä koko matkan, jota kertyi 18km n kolmessa tunnissa. Nousua kertyi tänäänkin ihan kiitettävät 535 metriä.

Päivän otoksia: