Kiitos toisestakin vuodesta kaikille blogini lukijoille. Toivottavasti olen pystynyt innostamaan jälleen muutaman uudenkin ihmisen liikunnan ja kuntoilun pariin.
Vuosi 2014 oli suoraan sanoen hurja. Paljon iloa, suurta surua, palkkatöistä pois jättäytyminen ja yrittäjäksi siirtyminen. Intohimo urheiluun, kuntoiluun ja hyvinvointiin liittyen on muuttunut suureksi osaksi myös työtäni. Uusi asunto, toisen tutkinnon loppuunsaattaminen ja monet hienot tapahtumat ovat pitäneet huolta siitä, ettei pelkästään peukaloita ole tarvinnut pyöritellä. On päälle laitettiin vielä pystyyn golf/urheilusimulaattori Aulangolle, mukava olla tälläkin tavalla tuottamassa uusia harrastusmahdollisuuksia Hämeenlinnan alueella.
Vuonna 2015 jatketaan kasvua ja kehitystä, nyt kun on alkuun päästy. Työn osalta yksi keskeinen on tarkoitus saada mahdollisimman moneen yritykseen aktiivisempi ja monipuolisempi työhyvinvointiohjelma, jotta ihmisten terveys, kunto ja jaksaminen saataisiin askel kerrallaan parempaan suuntaan. Samalla on kova tahto päästä luomaan uusia työpaikkoja, ja auttaa uusia ihmisiä myös yrittäjyyden alkutaipaleella.
Urheilun saralla tavoitteet ovat myös korkealla. Finntriathlon Tahko ja täysi matka 15.8. Tietääpä miksi koittaa käydä lenkillä, koska täytyy olla todella kovassa kunnossa tuosta urakasta maaliin saakka suoriutuakseen (3,8km uinti, 180km pyöräily ja 42,2km juoksu).
Välietappeja mahtuu matkalle, ainakin Pogostan Hiihto, Finntriathlon Vanajanlinna, Hollolan maastotriathlon ja Hauhon jokamiestriathlon.
Yksi mukava tavoite on myös olla kehittämässä jälleen Linna Golfin jäsentoimintaa, ja mahdollisesti olla myös uuden maastopyörätapahtuman järjestelyissä mukana.
Siispä Hyvää ja Liikunnallista Uutta Vuotta 2015.! Pidetään itsestämme huolta ja kannustetaan myös lähimmäisiämme tekemään niin.!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleistä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleistä. Näytä kaikki tekstit
torstai 1. tammikuuta 2015
lauantai 22. helmikuuta 2014
Kisahuumaa
Kirjoituksissa on ollut hienoinen olympiatauko. Näistä kisoista tiedotetaan niin paljon, ettei omassa blogissa jaksa paljoa enää hehkuttaa. Kuten urheiluun kuuluu, niin kisat tarjoavat iloa ja surua, suuria tunteita. Tähän mennessä oma top 5 - lista menee näin:
1. Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen (miesten hiihtokulta 16v tauon jälkeen)
2. Lätkäjätkien pronssi ja #8:n leijona-uran päätös, unohtamatta tietenkään Timosta, Saloa, ja koko muuta hienosti taistelevaa joukkuetta. Muutama uusi tähti syttyi myös näiden kisojen myötä.
3. Naisten hiihtosuoritukset viestissä ja parisprintissä, mahtavan positiivinen energia koko tiimillä
4. Enni Rukajärvi, avasi mitalitilin ja on oiva esikuva nuorille
5. Ilkka Herola, tästä nuoresta miehestä kuulemme vielä
Jäljellä ei juuri ole kuin lätkän finaali ja miesten hiihdon kuninkuusmatka, jossa voi käydä mitä vain. Toivotaan että joku suomalainen jaksaisi roikkua mukana mahdollisimman pitkään kärkitaistossa.
Hienot kisat on olleet kaikenkaikkiaan Sotshissa ja Venäjällä. Olympialaisissa on aina oma uniikki tunnelmansa, mikä tempaa tällaisen urheiluniilon mukaansa jakamaan näitä suuria tunteita.
Loppuun yksi hieno yksityiskohta miesten kiekkojoukkueen esityksistä viime vuosina. Suomi on saalistanut peräti 6 mitalia viimeisistä 8. kisoista. Tässä tilastossa leijonat ovat sijalla yksi. Ja kyllä se kultakin sieltä vielä tulee, kun näiden nuorien hurjapäiden esityksiä katselee.
Kiitos Sami J, Aino-Kaisa, Teemu, Kimmo ja Sami S kaikista näistä hienoista hetkistä mitä olette kotikatsomoille ja maailmalle tarjonneet.!
1. Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen (miesten hiihtokulta 16v tauon jälkeen)
2. Lätkäjätkien pronssi ja #8:n leijona-uran päätös, unohtamatta tietenkään Timosta, Saloa, ja koko muuta hienosti taistelevaa joukkuetta. Muutama uusi tähti syttyi myös näiden kisojen myötä.
3. Naisten hiihtosuoritukset viestissä ja parisprintissä, mahtavan positiivinen energia koko tiimillä
4. Enni Rukajärvi, avasi mitalitilin ja on oiva esikuva nuorille
5. Ilkka Herola, tästä nuoresta miehestä kuulemme vielä
Jäljellä ei juuri ole kuin lätkän finaali ja miesten hiihdon kuninkuusmatka, jossa voi käydä mitä vain. Toivotaan että joku suomalainen jaksaisi roikkua mukana mahdollisimman pitkään kärkitaistossa.
Hienot kisat on olleet kaikenkaikkiaan Sotshissa ja Venäjällä. Olympialaisissa on aina oma uniikki tunnelmansa, mikä tempaa tällaisen urheiluniilon mukaansa jakamaan näitä suuria tunteita.
Loppuun yksi hieno yksityiskohta miesten kiekkojoukkueen esityksistä viime vuosina. Suomi on saalistanut peräti 6 mitalia viimeisistä 8. kisoista. Tässä tilastossa leijonat ovat sijalla yksi. Ja kyllä se kultakin sieltä vielä tulee, kun näiden nuorien hurjapäiden esityksiä katselee.
Kiitos Sami J, Aino-Kaisa, Teemu, Kimmo ja Sami S kaikista näistä hienoista hetkistä mitä olette kotikatsomoille ja maailmalle tarjonneet.!
maanantai 17. helmikuuta 2014
Tahko Spa:ssa on ihmisen hyvä olla
Tuli reilu viikko sitten poikettua Tahkolla viikonloppukeikalla. Oli kulunut muutama vuosi edellisestä vierailusta alueella, ja pakko sanoa että eteenpäin on jälleen menty. Tahko Spa tuli osaksi Vanajanlinna Group:pia, ja sen kyllä huomaa. Allisen Pekkis on ottanut homman hanskaan isännän ottein.
Halusit sitten hiihtää, lasketella, kelkkailla tai kenties vain lekotella kylpylässä, niin homma onnistuu ensiluokkaisissa puitteissa. Ja kaikki palvelut ovat vieläpä mukavasti pienellä alueella, autoilua ei tarvitse miettiä loman aikana.
Spa Suites toivottaa vieraat tervetulleeksi
Junior Suite
Tahkon rinteet täydessä tikissä
Pohjoisen tunnelmaa latukahvilassa
Talvi on ollut haastava, mutta Tahkolla oli silti rinteet ja ladut hyvässä kunnossa kaikkinensa.
Span 6-ratainen keilahalli
ja täysimittainen liikuntahalli
Spasta löytyy lisäksi tietenkin itse kylpylä, hyvä kuntosali ja ravintola. Kun ruoka on hyvää (Chef Mika Jokelalla lienee tällä puolella näppinsä pelissä) ja palvelukin pelaa, niin ei tästä kokonaisuudesta pysty kauhean paljon negatiivista löytämään. Vielä kun saisi kelin -1 auringonpaisteeseen, eikä olisi tarvinnut sunnuntaina lähteä kotiin..
Pehkun legendaarinen afterski ei petä
Keskuksen tunnelmaa
Eli suuri kiitos Pekkis ja Tahko Spa.! Ihan varmasti tullaan uudestaankin vierailulle. Näilläkään hetkillä ei kauheasti harmita olla kyseiseen ryhmittymään kuuluvan Linna Golfin osakas. Edut myöskin Tahko Spa:ssa ovat melkoisen mukavat.
Lue lisää tästä: Tahko Spa
maanantai 27. tammikuuta 2014
AAH:n nuorilla upea viikonloppu SM-kisoissa
Ahveniston Ampumahiihtäjät näyttivät muille kaapin paikan nuorten SM:ssä viikonloppuna. Hämeenlinnassa tehdään siis tälläkin rintamalla hienoa työtä urheilun parissa, ja tulevaisuus näyttää erityisen valoisalta, mikä luonnollisesti lämmittää jokaisen hiihtoniilon sydäntä. Ohessa leike päivän Hämeen Sanomista aiheeseen liittyen.
HäSa 27.1.2014
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Ilonen loistava esikuva nuorille
Jos uskot omiin kykyihisi, ja omaan tekemiseen, niin voit päästä pitkälle täältä lumen ja jään keskeltä jopa yhdessä maailman harrastetuimpien joukkoon lukeutuvassa kesälajissa.
Mikko Ilonen taisteli jälleen upeasti Golfin European Tourin suuressa kisassa, nousten viimeisten viiden reiän aikana tehtyjen kolmen birdien avulla uusintaan Sergio Garcian kanssa.
Uusinnassa nähtiin uskomatonta golfia molemmilta. Molemmat pelaajat olivat lähellä tehdä eaglen kahdella ensimmäisellä uusintareiällä. Lopulta Ilonen ei saanut tehtyä bunkkerista neljättä perättäistä birdietä, ja voitto livahti hyvin pelanneelle Garcialle.
Tämä kakkossija ei mielestäni ollut missään tapauksessa hävitty sellainen, vaan osoitus kuinka upeasti Mikko pystyy säilyttämään hermonsa näinkin tiukassa tilanteessa, miljoonien silmäparien jännittäessä vastaanottimien äärellä ympäri maapalloa.
Suomessa ei osata edelleenkään arvostaa tarpeeksi näiden meidän muutaman todellisen tähden edesottamuksia lajeissa, joissa on miljoonia hyviä kilpatason harrastajia maailman lähes jokaisessa kolkassa. Toivotaan että tilanne edes hiljalleen korjautuisi oikeaan suuntaan, ja uskallettaisiin samalla tunnustaa sinivalkoista väriä ja kannustaa koko sydämestämme näitä meidän harvoja kestotähtiä maailmalla.
Marginaalit ovat todella pienet, ja menestyäkseen vuodesta toiseen täytyy kaikki tehdä huippu-urheilijan tavoin. Eikä se ole todellakaan helppoa, ja jotkut ovat vielä onnistuneet sovittamaan perhe-elämänkin oikealle paikalleen tässä monimutkaisessa yhtälössä.
maanantai 13. tammikuuta 2014
Hämeenlinnan latutilanne
Kävin tänään päivällä katsastamassa ohimennen Ahveniston lumentekotilanteen, mikä alkoi näyttämään melkoisen positiiviselta. Varikkolenkin pitäisi valmistua huomiseen iltaan (ti 14.1.) mennessä.
Latua valmistuu hyvää tahtia
Lisäksi 2 lumitykkiä tekee lunta koko ajan lisää, varmaankin niin kauan kun vain pakkasjakso suinkin kestää. Uskoisin että tällä lumimäärällä tehdään ainakin koko 3km moottoriradan lenkki valmiiksi.
Hiihtokausi pääsee siis viimein käynnistymään kunnolla myös Hämeenlinnassa. Kausi ei tule olemaan hurjan pitkä, mutta toivotaan että ainakin sen 3kk pääsisi suksimaan ennen kuin ruoho jälleen vihertää ja on aika siirtyä takaisin kesälaitumille.
perjantai 3. tammikuuta 2014
Blogini 1v-synttärijuhlat
Tässä vuoden alussa on aina mukava hiukan mietiskellä mitä edellinen vuosi on pitänyt sisällään, ja mitä haluaa tulevalta vuodelta. Sitten tehdä tavoitteet ja koittaa vieläpä pysyä niissä. Tässä yhteydessä tuli mieleeni, että eilen klo 16:38 bloginikin vietti 1v-synttäreitään.
Blogin kirjoittaminen on ollut paljon suurempi juttu, kuin olisin ikinä voinut etukäteen kuvitella. Olen saanut todella monelta yllättävältäkin taholta positiivista palautetta kirjoituksista, jotka ovat luonnollisesti kannustaneet kirjoittamaan entistä enemmän ja entistä monipuolisemmin. Moni on kertonut saavansa mm inspiraatiota omaan liikkumiseen tai löytänyt itselleen parempaa välineistöä harjoitteluunsa blogini kautta. Tämä lämmittää sydäntä suuresti.
Latauksia tuli ensimmäisen vuoden aikana jo hämmentävästikin kymmeniä tuhansia. Uskon että tämä luku tulee moninkertaistumaan vuonna 2014, nyt kun on vauhtiin päästy, ja useampikin taho tietää blogin olemassaolosta jo valmiiksi. Vuosi sitten blogista kun ei tiennyt kukaan.
Tässä yhteydessä haluan kiittää teitä kaikkia, jotka tämänkin kirjotuksen jaksatte lukea. Haluan myös kiittää kaikkia menossa mukana olleita ja olevia kumppaneitani. Toivon ja uskon, että yhteistyö on ollut hedelmällistä myös toiseen suuntaan.
Vaikka tavoitteenani on ollut alusta saakka innostaa lukijoita liikkumaan, kertomalla mm harjoittelusta, välineistä, valmistautumisesta, ravinnosta, lihashuollosta sekä urheilu- ja liikuntatapahtumista, niin blogi on toiminut hienosti kannustimena myös toisinpäin.
Kun tekee esimerkiksi jotain välinetestiä, niin siinä tulee samalla tehtyä lenkki jos toinenkin ihan huomaamatta samalla, ja vieläpä erittäin suurella poikamaisella innostuneisuudella. Kumppaneita on toistaiseksi rajallinen määrä, ja lisää aion etsiä tällekin vuodelle. Suurta mielenkiintoa herättäisi kumppaneiden löytyminen mm hiihtosauvoihin ja maasto- & maantiepyöräilyyn liittyen. Samoin ehkäpä vesiurheilu (uinti, soutu ja melonta) voisivat olla yksi uusi aluevaltaus tälle vuodelle.
Vuodelle 2014 kaipaan myös entistä enemmän palautetta lukijoilta, eli rohkeasti vain kommentteja perään jos siltä vähääkään tuntuu. Ja myös jos haluatte tietää jostain lisää, tai jos tuntuu että jotain tulee jo liiallisuuksiin saakka. Ehdotuksia, kommentteja ja mielipiteitä otetaan ilomielin vastaan.
Blogin kirjoittaminen on ollut paljon suurempi juttu, kuin olisin ikinä voinut etukäteen kuvitella. Olen saanut todella monelta yllättävältäkin taholta positiivista palautetta kirjoituksista, jotka ovat luonnollisesti kannustaneet kirjoittamaan entistä enemmän ja entistä monipuolisemmin. Moni on kertonut saavansa mm inspiraatiota omaan liikkumiseen tai löytänyt itselleen parempaa välineistöä harjoitteluunsa blogini kautta. Tämä lämmittää sydäntä suuresti.
Latauksia tuli ensimmäisen vuoden aikana jo hämmentävästikin kymmeniä tuhansia. Uskon että tämä luku tulee moninkertaistumaan vuonna 2014, nyt kun on vauhtiin päästy, ja useampikin taho tietää blogin olemassaolosta jo valmiiksi. Vuosi sitten blogista kun ei tiennyt kukaan.
Tässä yhteydessä haluan kiittää teitä kaikkia, jotka tämänkin kirjotuksen jaksatte lukea. Haluan myös kiittää kaikkia menossa mukana olleita ja olevia kumppaneitani. Toivon ja uskon, että yhteistyö on ollut hedelmällistä myös toiseen suuntaan.
Vaikka tavoitteenani on ollut alusta saakka innostaa lukijoita liikkumaan, kertomalla mm harjoittelusta, välineistä, valmistautumisesta, ravinnosta, lihashuollosta sekä urheilu- ja liikuntatapahtumista, niin blogi on toiminut hienosti kannustimena myös toisinpäin.
Kun tekee esimerkiksi jotain välinetestiä, niin siinä tulee samalla tehtyä lenkki jos toinenkin ihan huomaamatta samalla, ja vieläpä erittäin suurella poikamaisella innostuneisuudella. Kumppaneita on toistaiseksi rajallinen määrä, ja lisää aion etsiä tällekin vuodelle. Suurta mielenkiintoa herättäisi kumppaneiden löytyminen mm hiihtosauvoihin ja maasto- & maantiepyöräilyyn liittyen. Samoin ehkäpä vesiurheilu (uinti, soutu ja melonta) voisivat olla yksi uusi aluevaltaus tälle vuodelle.
Vuodelle 2014 kaipaan myös entistä enemmän palautetta lukijoilta, eli rohkeasti vain kommentteja perään jos siltä vähääkään tuntuu. Ja myös jos haluatte tietää jostain lisää, tai jos tuntuu että jotain tulee jo liiallisuuksiin saakka. Ehdotuksia, kommentteja ja mielipiteitä otetaan ilomielin vastaan.
Tunnisteet:
abacus,
atomic,
kompressiovaatteet,
nokian renkaat,
ravinto,
rotor,
salomon,
suunto,
testit,
varusteet,
wilson,
yleistä
tiistai 31. joulukuuta 2013
Hyvää Uutta Vuotta 2014.!
No niin, blogini ensimmäinen vuosi alkaa olemaan paketissa. Vuosi 2013 on kyllä pitänyt sisällään monenlaista uutta mielenkiintoista kokemusta niin työssä kuin harrastusten parissa.
Tammikuussa tuli aloitettua uusi työ Rotor Formin myyntijohtajan toimessa, helmikuussa päälle tuli vielä Janakkalan Jana YU:n markkinointipäällikön hommat. Mielenkiintoisia tehtäviä molemmat, on saanut oppia kosolti uusia asioita, ja tavata todella paljon uusia ihmisiä.
Vapaa-ajalla on ollut myös mielenkiintoisia kokemuksia, päällimmäisinä mielessä siintää perinne-umpihanki-Finlandia Hämeenlinnasta Lahteen yön yli, sekä Anagan vuoristomaraton. Pesäpalloakin tuli pelattua parin vuoden tauon jälkeen (syksyllä upeasti nousu Suomisarjaan), golfissa oli uusia kuvioita myöskin mm Audi Business aamun myötä.
Tässä nyt oli vasta muutama kaikista vuoden 2013 koitoksista. Onhan siellä Pogostan hiihtoa, Jämin triplaa (42km hiihto, 84km maastopyöräily ja 21km maastojuoksu), Karhunkierrosta, Hauhon jokamiestriathlonia, Janan sarjahiihtoja (mm sprinttimestaruus), Extreme Runia ja sokerina pohjalla KiipFittiäkin. Paljon hyviä uusia muistoja. Ja erittäin vähän huonoja. Todella hieno vuosi kaikenkaikkiaan, jos sitä nyt näin lyhyesti voi summata.
Tähän on hyvä lopettaa tarinointi tältä vuodelta. Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea ensi vuosi tuo tullessaan. Ainakin Pogostan hiihto, Pesäpallon Suomisarja Hämeenlinnan Paukussa, Hauhon jokamiestriathlon ja vuosi vuodelta huimaa vauhtia kehittyvä KiipFit-maastopuolimarathon on ohjelmassa. Ja päälle jokavuotiset lukuisat golfkisat Linna Golfissa ja muuallakin.
Kannustan myös kaikkia blogini lukijoita ottamaan itselleen uusia tavoitteita, mitkä kannustavat liikkumaan jälleen entistä enemmän ensi vuonna. Mielellään useampia kuin vain yhden, jotta motivaatiota riittää monipuoliseen kuntoiluun vuoden ympäri.
Loppukevennyskuvasarjan myötä toivotan kaikille erinomaisen Hyvää Uutta Vuotta 2014.!
Tammikuussa tuli aloitettua uusi työ Rotor Formin myyntijohtajan toimessa, helmikuussa päälle tuli vielä Janakkalan Jana YU:n markkinointipäällikön hommat. Mielenkiintoisia tehtäviä molemmat, on saanut oppia kosolti uusia asioita, ja tavata todella paljon uusia ihmisiä.
Vapaa-ajalla on ollut myös mielenkiintoisia kokemuksia, päällimmäisinä mielessä siintää perinne-umpihanki-Finlandia Hämeenlinnasta Lahteen yön yli, sekä Anagan vuoristomaraton. Pesäpalloakin tuli pelattua parin vuoden tauon jälkeen (syksyllä upeasti nousu Suomisarjaan), golfissa oli uusia kuvioita myöskin mm Audi Business aamun myötä.
Tässä nyt oli vasta muutama kaikista vuoden 2013 koitoksista. Onhan siellä Pogostan hiihtoa, Jämin triplaa (42km hiihto, 84km maastopyöräily ja 21km maastojuoksu), Karhunkierrosta, Hauhon jokamiestriathlonia, Janan sarjahiihtoja (mm sprinttimestaruus), Extreme Runia ja sokerina pohjalla KiipFittiäkin. Paljon hyviä uusia muistoja. Ja erittäin vähän huonoja. Todella hieno vuosi kaikenkaikkiaan, jos sitä nyt näin lyhyesti voi summata.
Tähän on hyvä lopettaa tarinointi tältä vuodelta. Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea ensi vuosi tuo tullessaan. Ainakin Pogostan hiihto, Pesäpallon Suomisarja Hämeenlinnan Paukussa, Hauhon jokamiestriathlon ja vuosi vuodelta huimaa vauhtia kehittyvä KiipFit-maastopuolimarathon on ohjelmassa. Ja päälle jokavuotiset lukuisat golfkisat Linna Golfissa ja muuallakin.
Kannustan myös kaikkia blogini lukijoita ottamaan itselleen uusia tavoitteita, mitkä kannustavat liikkumaan jälleen entistä enemmän ensi vuonna. Mielellään useampia kuin vain yhden, jotta motivaatiota riittää monipuoliseen kuntoiluun vuoden ympäri.
Loppukevennyskuvasarjan myötä toivotan kaikille erinomaisen Hyvää Uutta Vuotta 2014.!
torstai 26. joulukuuta 2013
Aina ei tarvita huippuolosuhteita suuriin saavutuksiin
Eilen lenkillä Perhossa, Jängän kylällä, tuli ohimennen nähtyä myös paikka, missä muuan Arsi Harju teki viimeistelyharjoituksensa Sydneyn olympialaisiin. Kuva puhukoon puolestaan:
Sitä alkoi väkisinkin jälleen pohtimaan, että ei se ole todellakaan mistään olosuhteista kiinni, kun oma tekeminen, tavoitteet, ja usko itseensä ovat oikealla tolalla. Tuli kuitenkin suomalaisittain viime vuosina erittäin harvinainen olympiakulta tuliaisina niistä kisoista.
Pitää harjoitella siellä missä tuntee olonsa kotoiseksi, ja tehdä muutenkin niin, mikä tuntuu itsestä parhaalle. Se on varma, että jos jotain haluaa tavoitella, niin harjoitella pitää paljon, ja laatu pitää olla omalle keholle sopiva. Ja ennenkaikkea, uskoa huonoinakin hetkinä itseensä ja unelmiinsa.
Sitä alkoi väkisinkin jälleen pohtimaan, että ei se ole todellakaan mistään olosuhteista kiinni, kun oma tekeminen, tavoitteet, ja usko itseensä ovat oikealla tolalla. Tuli kuitenkin suomalaisittain viime vuosina erittäin harvinainen olympiakulta tuliaisina niistä kisoista.
Pitää harjoitella siellä missä tuntee olonsa kotoiseksi, ja tehdä muutenkin niin, mikä tuntuu itsestä parhaalle. Se on varma, että jos jotain haluaa tavoitella, niin harjoitella pitää paljon, ja laatu pitää olla omalle keholle sopiva. Ja ennenkaikkea, uskoa huonoinakin hetkinä itseensä ja unelmiinsa.
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Mattotestin satoa
Tasotestissä käyminen on todellakin jotain sellaista, mitä suosittelen jokaiselle urheilijalle ja kuntoilijalle. Kyllähän omallakin järjellä pystyy löytämään jotain vihiä raja-arvoistansa, tai ainakin jotain sinnepäin. Mutta, mitä PK- ja VK-alueiden rajat ovat oikeasti, ja mikä hapenottosi on, selviää vain asiantuntijan tekemällä tasotestillä.
Hapenotosta ei omalla kohdalla ollut ennen testiä minkäänlaista hajuakaan. Oma veikkaus oli, että alakynnys on n 145 ja yläkynnys n 170. Ja niiden mukaan on tähän saakka harjoiteltu. Tai no, eipä nuo sykkeet ole viime aikoina treenejä juurikaan ohjanneet, jos ihan totta puhutaan.
Mutta, nyt itse testin pariin:
Valjaat kiinni ja happinaamari päähän
Testissä otetaan verinäytteitä jokaisessa välissä, jotta veren maitohappopitoisuus saadaan selville. Näin saadaan varmuudella linkitettyä sykkeen ja hapotuksen tasot toisiinsa. Alkuun lahdetään liikkeelle reippaalla kävelyllä, ja tasoja nostetaan ensin hölkkään ja sitten reippaaseen juoksuun.
Testissä on päästy jo juoksuvauhtiin saakka
Ja lopuksi selvitetään vielä maksimi, eli juostaan kiihtyvällä vauhdilla, aina siihen saakka kunnes ei enää kykene jatkamaan. Tämän jälkeen juostaan vielä 10 minuuttia parissa pätkässä hölkkävauhtia, jotta saadaan testattua myös maitohapon poistuminen rasituksen jälkeen.
Verinäytteen aika jälleen
Tuloksena tästä kaikesta saadaan ammattilaisten käsissä paljon faktaa, joiden pohjalta pystytään määrittämään alakynnys eli PK- ja VK-alueiden raja, yläkynnys eli VK- ja MK-alueiden raja. Lisäksi saadaan myös maksimisyke, hapenoton raja-arvot, ja likiarvot jokaiselle sykealueelle sopivasta juoksuvauhdista. Myös hapon poistumisen arvo on merkittävä, koska palautuminen on luonnollisesti nopeampaa jos sekin mekanismi toimii.
Kynnykset, hapot ja hapenotto + haponpoisto
Hapon kertyminen sykkeen ja vauhdin funktiona
Oma arvioni oli siis 9 pykälää yläkanttiin PK- alueen ylärajan suhteen, alakynnys asettui arvoon 136. Ja 4 pykälää VK-alueen rajan suhteen, yläkynnys osoittaa lukua 166. Varsinkin PK- ja VK-alueiden raja on erittäin tärkeätä tietää, jos aikoo kehittää itseään.
Toisin sanoen, jos olen mennyt kaikki lenkit vähintään keskisykkeellä 145, kertyy jokaisella lenkillä happoa jo jonkun verran. Tämä johtaa pitkällä juoksulla siihen, ettei keho ota harjoittelua enää vastaan. Olo on väsynyt ja mies jumissa koko ajan. Eikä varmasti pysty suorittamaan parhaalla mahdollisella tavalla mitään.
Tehdään siis kokonaiskestoltaan liian vähän ja liian kovaa. Ei pystytä tekemään pitkiä lenkkejä kun ei tahdo jaksaa. Ja kovaa ei pystytä menemään ollenkaan, koska tällainen harjoittelu vie helposti kestojumiin.
Uudet teesit harjoitteluun
Kun tehdään testejä, on myös tärkeätä kertoa testattavalle, että mikä on tilanne, pohjautuen mihinkin testattuun faktaan. Ja sen jälkeen kertoa, että mitä pitäisi tehdä, jotta kehitys voisi jatkua entistä parempana.
Jokainen tasotestissä käyvä saa Teskusta liikuntareseptin, minkä avulla pystyy muodostamaan omat harjoitusohjelmansa varsin helposti. Ainakin itse sain lisäksi myös paljon tietoa siitä, miten pitkäkestoiseen kilpailuun kannattaa lähteä, ja millä sykealueilla liikkua, jottei seinä tule vastaan liian nopeasti.
Infoa aineenvaihdunnasta
Energiankulutuksesta puhutaan nykyään paljon. Testissä käydessään saa tästäkin faktaa paperilla. Jos haluaa pitää energiatasot kunnossa, karistaa muutaman kilon matkastaan, tai mitä nyt ikinä.
Kova on aineenvaihdunta vielä tälläkin ikää
Melko paljon tuli siis viisastuttua kaikkinensa 1h 30min testin aikana. Olen aivan 100% varma, että osaan testin perusteella harjoitella jatkossa huomattavasti järkevämmin. Faktojen perusteella on luonnollisesti helpompi operoida, kuin liihotella pelkkien tuulesta temmattujen oletusten varassa.
Uskon myös että kilpailusuorituksieni taso tulee nousemaan ihan jonkun verran jo palkästään sillä, että tiedän nyt melko tarkkaan, minkä verran happoa kertyy elimistöön milläkin sykealueella.
Pitkäkestoisiin suorituksiin löytyi myös toisenlainen suhtautuminen. Alkumatkan sykettä tulee tarkkailla silmä kovana, jos aikoo vielä viimeisilläkin kilometreillä yrittää liikkua etanaa kovampaa eteenpäin.
Tasotestiä suosittelen siis erittäin lämpimästi kaikille. Olen aivan varma, ettei siihen uhrattuja euroja tule katumaan yhtä ainuttakaan sekuntia.
perjantai 15. marraskuuta 2013
Tasotesteihin
Hurjaa. Tulipa sovittua että lähipäivinä menen ensimmäistä kertaa tasotesteihin. Uskomatonta sinänsä ettei sellaisissa ole koskaan tullut oltua.
Oma kokemus ja näkemys omasta aerobisesta ja an-aerobisesta kynnyksestä on jonkinlainen, mutta onko sillä mitään tekoa todellisuuden kanssa. Erittäin suurella mielenkiinnolla lähden asiaa katsastamaan.
Testaukseen menen Teskuun, Matti Jääskeläisen osaaviin käsiin. Mies on ollut kehittämässä mattotestiä alunalkaen, ja kokemusta löytyy yli 90000 tehdyn testin verran. On siinä "jonkinlaista" pohjaa.
Saas nähdä kuinka äijän käy.!
perjantai 8. marraskuuta 2013
Ravinnon vaikutus hyvinvointiin ja suoritukseen
Hyvä ruoka, parempi mieli. Ja itse asiassa vielä hiukan tarkemmin muotoiltuna: kun vähän viitsiit katsoa ja miettiä, mitä syö, voit joka päivä varmasti huomattavasti paremmin.!
Ohessa yhden maamme ravintoalan ammattilaisen, Paula Heinosen luennosta kirjoitettu tiivistelmä Seinäjoen Sanomista.
Itse olen nyt vuoden alusta saakka käyttänyt säännöllisesti vatsan limakalvoja ja suolistoa tasapainottavaa Forever 100% luonnollista kylmäpuristettua Aloe Vera juomaa. Tämä korjaa ja tasapainottaa vatsan ph-arvoa, oli se sitten kumpaan tahansa suuntaan väärässä tilassa.
Kun vatsa saadaan kuntoon, katoavat monet terveyteen ja mm ihoon liittyvät ongelmat. Kun vatsa ja suolisto on saatu kuntoon, niin kaikki hivenaineet ja vitamiinit imeytyvät paljon tehokkaammin. On sanomattakin selvää että jo pelkästään tällä jokapäivänen olo kohentuu huomattavasti.
Lisäravinteina käytän näiden lisäksi L-Arginiinia, jota suosittelen myös kaikille ihmisille. Varsinkin niiden, jotka urheilevat paljon tai joiden verenpainearvot ovat koholla, hyöty on erinomaisen looginen. Emme vain saa tätä elimistön luonnollista ja välttämätöntä aminohappoa tarpeeksi ravinnosta, siis sellaisessa muodossa, jonka elimistömme pystyisi hyötykäyttämäään.
Arginiinista lisää hiukan tuonnempana. Alla on vielä ote tuosta Aloe Vera-juomasta, joka 100% varmasti parantaisi sinunkin jokapäiväistä vointiasi.! Tuotteen valmistaja uskoo tuotteeseen (eikä syyttä) niin paljon, että takaa 3kk kuluessa tuloksia jokaiselle, muuten saa rahat takaisin.
Ohessa yhden maamme ravintoalan ammattilaisen, Paula Heinosen luennosta kirjoitettu tiivistelmä Seinäjoen Sanomista.
Itse olen nyt vuoden alusta saakka käyttänyt säännöllisesti vatsan limakalvoja ja suolistoa tasapainottavaa Forever 100% luonnollista kylmäpuristettua Aloe Vera juomaa. Tämä korjaa ja tasapainottaa vatsan ph-arvoa, oli se sitten kumpaan tahansa suuntaan väärässä tilassa.
Kun vatsa saadaan kuntoon, katoavat monet terveyteen ja mm ihoon liittyvät ongelmat. Kun vatsa ja suolisto on saatu kuntoon, niin kaikki hivenaineet ja vitamiinit imeytyvät paljon tehokkaammin. On sanomattakin selvää että jo pelkästään tällä jokapäivänen olo kohentuu huomattavasti.
Lisäravinteina käytän näiden lisäksi L-Arginiinia, jota suosittelen myös kaikille ihmisille. Varsinkin niiden, jotka urheilevat paljon tai joiden verenpainearvot ovat koholla, hyöty on erinomaisen looginen. Emme vain saa tätä elimistön luonnollista ja välttämätöntä aminohappoa tarpeeksi ravinnosta, siis sellaisessa muodossa, jonka elimistömme pystyisi hyötykäyttämäään.
Arginiinista lisää hiukan tuonnempana. Alla on vielä ote tuosta Aloe Vera-juomasta, joka 100% varmasti parantaisi sinunkin jokapäiväistä vointiasi.! Tuotteen valmistaja uskoo tuotteeseen (eikä syyttä) niin paljon, että takaa 3kk kuluessa tuloksia jokaiselle, muuten saa rahat takaisin.
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Nopeutta, voimaa ja kestävyyttä
Viikko on mennyt melkolailla samalla kaavalla kuin edellinenkin:
MA: Juoksu, sähly ja kuntopiiri Paukun treeneissä 2h
TI: Puntti Lyseolla, verrat juosten 1h20min
KE: Uinti, vaparia 1h (suoritusaika 45min, 2000m)
TO: Juoksu 13km, 1h20min ja kuminauhajumppa 30min
PE: Lepo
LA: Nopeusharjoitus Kaurialassa 4x400m + 4x200m, verrat juosten 10km, 1h15min ja kuminauhajumppa 30min
SU: Mäkitreeni 7/10 Aulangolla, nousua 740m, 19km 2h35min.
Kun yrittää harjoittaa monia ominaisuuksia samaan aikaan, niin harjoitusten rytmittäminen on erittäin tärkeää. Itse olen yrittänyt olla levänneimpänä lauantain nopeusharjoituksessa, jottei jalat olisi jumissa ja harjoitus menisi perille saakka.
Kaurialan nopeusharjoitukset ovat olleet mukavaa vaihtelua, tällä hetkellä tuo harjoitusohjelma on melko vivahderikas muutenkin. 4x400 metrin vauhtikestävyysvedot mentiin 90 sekunnin vauhtia ja 200 metrin vastaavat 38 sekunnin keskiarvolla.
Viikon kovin treeni tuli kuitenkin tehtyä tänään Aulangolla. Matkaa kertyi peräti 19km ja aikaa kului 2h35min. Kyseessä 10 viikon mäkitreeniohjelman 7. viikon harjoitus, jossa on 10 nousua, ja tällä viikolla niistä 2 juosten.
Koska olen hiukan yrittänyt soveltaa tätäkin harjoitusta, niin tällä kertaa tuli vedettyä Aulangolla vuorotellen sauvarinnemäkeä (avg 5´30 min) ja portaita (avg 3´15 min). Yhdet molemmista tuli mentyä juosten, maksimisyke nousi 188:aan, keskisykkeenkin pysyessä 148:ssa koko harjoituksen aikana.
Huomenna olisi jälleen edessä tiukka juoksu-sähly-kuntopiirisetti, ja keho on jo valmiiksi väsynyt. Mutta ei auta, pitää treenata kovaa jos aikoo kehittyä.!
MA: Juoksu, sähly ja kuntopiiri Paukun treeneissä 2h
TI: Puntti Lyseolla, verrat juosten 1h20min
KE: Uinti, vaparia 1h (suoritusaika 45min, 2000m)
TO: Juoksu 13km, 1h20min ja kuminauhajumppa 30min
PE: Lepo
LA: Nopeusharjoitus Kaurialassa 4x400m + 4x200m, verrat juosten 10km, 1h15min ja kuminauhajumppa 30min
SU: Mäkitreeni 7/10 Aulangolla, nousua 740m, 19km 2h35min.
Kun yrittää harjoittaa monia ominaisuuksia samaan aikaan, niin harjoitusten rytmittäminen on erittäin tärkeää. Itse olen yrittänyt olla levänneimpänä lauantain nopeusharjoituksessa, jottei jalat olisi jumissa ja harjoitus menisi perille saakka.
Kaurialan nopeusharjoitukset ovat olleet mukavaa vaihtelua, tällä hetkellä tuo harjoitusohjelma on melko vivahderikas muutenkin. 4x400 metrin vauhtikestävyysvedot mentiin 90 sekunnin vauhtia ja 200 metrin vastaavat 38 sekunnin keskiarvolla.
Viikon kovin treeni tuli kuitenkin tehtyä tänään Aulangolla. Matkaa kertyi peräti 19km ja aikaa kului 2h35min. Kyseessä 10 viikon mäkitreeniohjelman 7. viikon harjoitus, jossa on 10 nousua, ja tällä viikolla niistä 2 juosten.
Koska olen hiukan yrittänyt soveltaa tätäkin harjoitusta, niin tällä kertaa tuli vedettyä Aulangolla vuorotellen sauvarinnemäkeä (avg 5´30 min) ja portaita (avg 3´15 min). Yhdet molemmista tuli mentyä juosten, maksimisyke nousi 188:aan, keskisykkeenkin pysyessä 148:ssa koko harjoituksen aikana.
Huomenna olisi jälleen edessä tiukka juoksu-sähly-kuntopiirisetti, ja keho on jo valmiiksi väsynyt. Mutta ei auta, pitää treenata kovaa jos aikoo kehittyä.!
tiistai 22. lokakuuta 2013
Palauttavan harjoituksen merkitys
Kun lihaksisto on jumissa, ei treenaaminen tunnu kivalta. Mutta ei se silloin kyllä kannatakaan, koska siitä ei ole mitään hyötyä. Lihaksisto ei väsyneenä pysty vastaanottamaan harjoitusta, vaan menee vain enemmän jumiin.
Toiset suosivat pelkkää lepoa, toiset lepoa ja venyttelyä. Kolmannet vannovat niin sanotun aktiivisen palautuksen nimeen.
Ainakin itsellä tuo viimeksi mainittu on se tehokkain keino silloin kun esimerkiksi jalat ovat kunnolla jumissa. Tällä ikää sitä ei ihan sekunnissa enää palaudu kaikenmaailman salissa pomppimisesta, ja jos vaan sattuu olemaan aikaa ja virtaa, silloin yleensä yritän lähteä kevyellä pyöräilylenkille.
Kun pyörällä pyörittelee rauhassa, ei syke nouse liiaksi ja lihaksiston maitohapot pääsevät liikkelle. Kotiin päästyä lihaksisto on kuitenkin kunnolla lämmitelty ja se on parhaassa terässä vastaanottaakseen pitkän venyttelyn.
Tämän jälkeen useimmiten seuraavana aamuna sängystä nousee erittäin paljon tuorejalkaisempi mies, siis siihen verrattuna mitä se olisi pelkällä sohvalla makailuun verrattuna ollut.
Tässä esimerkkiharjoituksessa tuli nyt mentyä maastopyörällä jo ehkä liiankin hiljaa, mutta se ei todellakaan ole häpeä silloin kun pitää saada keho palautumaan. Samalla tuli katseltua vähän miltä näyttää Sairion ja Aulangon tienoon asuntopolitiikka, ja muutama uusi polkukin tuli löydettyä.
Toiset suosivat pelkkää lepoa, toiset lepoa ja venyttelyä. Kolmannet vannovat niin sanotun aktiivisen palautuksen nimeen.
Ainakin itsellä tuo viimeksi mainittu on se tehokkain keino silloin kun esimerkiksi jalat ovat kunnolla jumissa. Tällä ikää sitä ei ihan sekunnissa enää palaudu kaikenmaailman salissa pomppimisesta, ja jos vaan sattuu olemaan aikaa ja virtaa, silloin yleensä yritän lähteä kevyellä pyöräilylenkille.
Kun pyörällä pyörittelee rauhassa, ei syke nouse liiaksi ja lihaksiston maitohapot pääsevät liikkelle. Kotiin päästyä lihaksisto on kuitenkin kunnolla lämmitelty ja se on parhaassa terässä vastaanottaakseen pitkän venyttelyn.
Tämän jälkeen useimmiten seuraavana aamuna sängystä nousee erittäin paljon tuorejalkaisempi mies, siis siihen verrattuna mitä se olisi pelkällä sohvalla makailuun verrattuna ollut.
Tässä esimerkkiharjoituksessa tuli nyt mentyä maastopyörällä jo ehkä liiankin hiljaa, mutta se ei todellakaan ole häpeä silloin kun pitää saada keho palautumaan. Samalla tuli katseltua vähän miltä näyttää Sairion ja Aulangon tienoon asuntopolitiikka, ja muutama uusi polkukin tuli löydettyä.
Keskisyke pitää olla alle 120, kun palautellaan
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
Kirjoituskatko
Huh mitä aikataulua ollut viime päivinä. Siis edes blogia ei ole ehtinyt kirjoittaa. Mutta pitääpä yrittää löytää sillekin jälleen aikaa. Paljon on kaikkia tapahtumia ollut kyllä, ja niistä on mukava jakaa tietoa teillekin, blogini uskollisille lukijoille.
Mieltä kyllä lämmittää, kun useammasta eri suunnasta tulee kommenttia, ettei ole viime aikoina tullut kirjoituksia, ja että nyt se kynä sauhuamaan. Siispä tuumasta toimeen ja kynän virkaa toimittava läppäri jälleen käteen.!
Mieltä kyllä lämmittää, kun useammasta eri suunnasta tulee kommenttia, ettei ole viime aikoina tullut kirjoituksia, ja että nyt se kynä sauhuamaan. Siispä tuumasta toimeen ja kynän virkaa toimittava läppäri jälleen käteen.!
maanantai 6. toukokuuta 2013
Nokian Hakkapelitta Black
Aamulla tuli vaihdatettua menopelin alle uudet kesärenkaat, Nokian Hakkapeliitta Blackit. Nyt kelpaa taas testikuskin ajella ja kertoa kokemuksiaan tästäkin asiasta.
HML Vianorilla ma-aamuna
Nyt on taas pintaa mitä kuluttaa
Nokian uusi upea rengasmerkki
Perusprofiili 235/35/19
Lisää näistä rengasjutuista voi lukea Hakkapedian blogistani:
torstai 11. huhtikuuta 2013
Golfkausi 2013 avattu.!
No niin, se on kesä nyt.! Ei ehkä uskoisi kun ulos katsoo. Mutta Vihdissä siis pääsee pelaamaan jo golfia kesägriineille. Onko omat varusteesi jo kunnossa tulevaa kautta varten.?
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Yhteenotto lentopalloverkon kanssa
Urheilija ei tervettä päivää nää.
Jos ei mitään tee, ei mitään saakaan.
Rapatessa roiskuu.
Tekevälle sattuu.
Oli miten oli, kyllä sitä osaa välillä teloa itseänsä melko omituisilla tavoilla. Maanantaina olin lentopallohöntsyissä, joissa alkutalvesta tuli käytyä hiukan aktiivisemminkin. Pelaaminenhan oli jälleen hirmuisen mukavaa, mutta onnistuin sitten yhteen torjuntaan valmistautuessani nappaamaan verkon hiukan löysän alanarun käsieni mukaan. Tämä sillä seurauksella, että naru nousi käsien mukana millisekunnissa kasvojen kohdalle, ja raastoi nenänvarren auki.
Eihän siinä voinut muuta kuin nauraa, ja voin kertoa että varsinkin pelikavereilla oli hetken jopa liiankin huvittuneet ilmeet kasvoillansa. Ja seuraavana päivänä on muuten aivan turha lähteä kertomaan jollekin että "juu, lentopalloverkon kanssa painiskelin", kun on arpi nenänvarressa..
Mutta näkisittepä mitä sille toiselle kävi...
Jos ei mitään tee, ei mitään saakaan.
Rapatessa roiskuu.
Tekevälle sattuu.
Oli miten oli, kyllä sitä osaa välillä teloa itseänsä melko omituisilla tavoilla. Maanantaina olin lentopallohöntsyissä, joissa alkutalvesta tuli käytyä hiukan aktiivisemminkin. Pelaaminenhan oli jälleen hirmuisen mukavaa, mutta onnistuin sitten yhteen torjuntaan valmistautuessani nappaamaan verkon hiukan löysän alanarun käsieni mukaan. Tämä sillä seurauksella, että naru nousi käsien mukana millisekunnissa kasvojen kohdalle, ja raastoi nenänvarren auki.
Eihän siinä voinut muuta kuin nauraa, ja voin kertoa että varsinkin pelikavereilla oli hetken jopa liiankin huvittuneet ilmeet kasvoillansa. Ja seuraavana päivänä on muuten aivan turha lähteä kertomaan jollekin että "juu, lentopalloverkon kanssa painiskelin", kun on arpi nenänvarressa..
Mutta näkisittepä mitä sille toiselle kävi...
lauantai 6. huhtikuuta 2013
Blogini lukijoista
On mielenkiintoista välillä katsoa, mistä kaikkialta käsin blogiani luetaan. Ja hauska huomata, että hiihtojuttuja luetaan mm Vietnamissa, joskin näihinkin "syyllisiin" löytyy kohtuullisen hyvä veikkaus..
Otan mieluusti vastaan myös palautetta, ja kirjoituksia saa kommentoida. Kiinnostaako enemmän kisajutut, välinetestit, reenimetodit, kuvakoosteet, vai kenties joku muu.? Mukavasti aikalailla kaikki jutut ovat kiinnostaneet, suuri kiitos siitä lukijoille. Tämä motivoi blogistia kirjoittamaan tarinaa silloinkin kun runosuoni ei syki herkimmillään. Onneksi näitä päiviä on harvoin.!
Nyt keväällä on pieni tauko kisatapahtumista, talvitriathlonin SM:t huokuttelivat, mutta päätin jättää ne väliin ja kerätä intoa kesän lukuisiin tapahtumiin. Golfia, pesäpalloa, maastopyöräilyä, juoksua ja triathlonia on ainakin luvassa ihan kisojen puolesta, päälle luonnollisesti kaikki reenit ja järjestäjän roolissa vedetyt tapahtumat.
Mahtava kesä siis tulossa jälleen, just cant wait.!
Otan mieluusti vastaan myös palautetta, ja kirjoituksia saa kommentoida. Kiinnostaako enemmän kisajutut, välinetestit, reenimetodit, kuvakoosteet, vai kenties joku muu.? Mukavasti aikalailla kaikki jutut ovat kiinnostaneet, suuri kiitos siitä lukijoille. Tämä motivoi blogistia kirjoittamaan tarinaa silloinkin kun runosuoni ei syki herkimmillään. Onneksi näitä päiviä on harvoin.!
Nyt keväällä on pieni tauko kisatapahtumista, talvitriathlonin SM:t huokuttelivat, mutta päätin jättää ne väliin ja kerätä intoa kesän lukuisiin tapahtumiin. Golfia, pesäpalloa, maastopyöräilyä, juoksua ja triathlonia on ainakin luvassa ihan kisojen puolesta, päälle luonnollisesti kaikki reenit ja järjestäjän roolissa vedetyt tapahtumat.
Mahtava kesä siis tulossa jälleen, just cant wait.!
viime päivien latausmääriä maittain
Toivottavasti jaksatte pysyä mukana matkassani myös jatkossa. Toivon että kirjoitukseni motivoivat myös kanssamatkustajia harjoittelemaan, elämään terveellisesti ja osallistumaan rohkeasti kaikkiin hulluimpiinkin tapahtumiin. Kerran täällä vaan ollaan, joten nautitaan siitä ja kerätään kaikkia mukavia kokemuksia joita voi muistella sitten kun polvi ei nouse lenkillä enää entiseen malliin..
torstai 28. maaliskuuta 2013
Jännittäviä hetkiä tien päällä
On erittäin mielenkiintoista olla ohituskaistalla, matkalla pohjoiseen pääsiäisen viettoon, ajatellen että menenpä vielä tuon auton ohi, kun hyvin ehdin. Sitten jostain päin konepellin alta kuuluu "POKS", ja autosta katoaa tehot saman tien.
Ensimmäinen ajatus oli supisuomalainen voihan Vi...deo. Vaaratilannetta ei tästäkään aiheutunut, sujuvasti ohjaus ohitettavan auton taakse, tunnustellen liikkuuko auto enää mihinkään. Liikkuihan se, mutta tehoja oli pelissä melko niukasti, jopa vähemmän kuin japanilaisissa autoissa on normaalisti. Ja se on vähän se.
No, leikki sikseen. Ei meinaan paljoa naurattanut. Juuri olin saanut autoni takaisin pajalta, kun siihen vaihdettiin laturi, akku ja öljyt. Kaiken piti olla kunnossa pohjoisen reissua varten. Ensimmäinen ajatus tietty oli, että Ruka jää haaveeksi, matkaa kun oli taitettu vain n 200km.
Auton kojetaulussa ei yksikään merkkivalo syttynyt, eikä lämmöt nousseet, ja autolla pystyi kuitenkin ajamaan, vaikkei se tosiaan mikään raketti enää ollutkaan. Mutta jotain toivoa tämä herätti, mieleeni tuli että ehkäpä sieltä on vain turbo pois pelistä, koska auto liikkuu, mutta teho on kadoksissa. Ja kun tiesin että autoon on juurikin turbo vaihdettu vähän aikaa sitten edellisen omistajan toimesta, en jaksanut uskoa että se olisi nyt jo hajonnut.
Soitinpa sitten samaiselle ihmiselle, joka oli juuri autoani laittanut. Hänkin ihmetteli hetken, mutta sitten syttyi lamppu pään päällä. Kuvailtuani kyseistä "POKS"-ääntä, ja auton käyttäytymistä, sieltä tuli ajatus, että turbon ahtopaineletku on irronnut, tai hajonnut. Ei kun auto sivuun ja pellin alle ihmettelemään.
En ole maailman kovin greasemonkey, mutta löysin kuin löysinkin irronneen letkun pään, ja onneksi kiristinkään ei ollut hukkunut. Sitten hanskat käteen (kun moottorissa on melko paljon kuumia osia), ruuvari takarontista, letkun pään puhdistus, ja kiristys takaisin paikalleen.
Suuri ihmetyksen helpotus, ja melko leveä hymy pääsi ilmoille, kun todettiin että autohan piru vie toimii taas. Mitään ei ollutkaan mennyt edes rikki, ja matka pääsi jatkumaan vain pienen tauon jälkeen. Mutta kaikenlaista sitä voi reissuilla sattua. Nyt pää tyynyyn ja aamulla vetämään telemarkkia rinteeseen.!
Ensimmäinen ajatus oli supisuomalainen voihan Vi...deo. Vaaratilannetta ei tästäkään aiheutunut, sujuvasti ohjaus ohitettavan auton taakse, tunnustellen liikkuuko auto enää mihinkään. Liikkuihan se, mutta tehoja oli pelissä melko niukasti, jopa vähemmän kuin japanilaisissa autoissa on normaalisti. Ja se on vähän se.
No, leikki sikseen. Ei meinaan paljoa naurattanut. Juuri olin saanut autoni takaisin pajalta, kun siihen vaihdettiin laturi, akku ja öljyt. Kaiken piti olla kunnossa pohjoisen reissua varten. Ensimmäinen ajatus tietty oli, että Ruka jää haaveeksi, matkaa kun oli taitettu vain n 200km.
Auton kojetaulussa ei yksikään merkkivalo syttynyt, eikä lämmöt nousseet, ja autolla pystyi kuitenkin ajamaan, vaikkei se tosiaan mikään raketti enää ollutkaan. Mutta jotain toivoa tämä herätti, mieleeni tuli että ehkäpä sieltä on vain turbo pois pelistä, koska auto liikkuu, mutta teho on kadoksissa. Ja kun tiesin että autoon on juurikin turbo vaihdettu vähän aikaa sitten edellisen omistajan toimesta, en jaksanut uskoa että se olisi nyt jo hajonnut.
Soitinpa sitten samaiselle ihmiselle, joka oli juuri autoani laittanut. Hänkin ihmetteli hetken, mutta sitten syttyi lamppu pään päällä. Kuvailtuani kyseistä "POKS"-ääntä, ja auton käyttäytymistä, sieltä tuli ajatus, että turbon ahtopaineletku on irronnut, tai hajonnut. Ei kun auto sivuun ja pellin alle ihmettelemään.
En ole maailman kovin greasemonkey, mutta löysin kuin löysinkin irronneen letkun pään, ja onneksi kiristinkään ei ollut hukkunut. Sitten hanskat käteen (kun moottorissa on melko paljon kuumia osia), ruuvari takarontista, letkun pään puhdistus, ja kiristys takaisin paikalleen.
Suuri ihmetyksen helpotus, ja melko leveä hymy pääsi ilmoille, kun todettiin että autohan piru vie toimii taas. Mitään ei ollutkaan mennyt edes rikki, ja matka pääsi jatkumaan vain pienen tauon jälkeen. Mutta kaikenlaista sitä voi reissuilla sattua. Nyt pää tyynyyn ja aamulla vetämään telemarkkia rinteeseen.!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









































