Tässä infoa tapahtumasta, eikun rohkeasti vain kaikki mukaan:
lauantai 31. elokuuta 2013
KiipFit-kuntotapahtuma 14.9.
Yksi mahtava tapahtuma testata itseään on KiipFit, kuntotapahtuma joka järjestetään 14.9. Janakkalassa, joka on keskellä Hki-Tre-Turku-Lahti-akseleita. Matkoina on maastopuolimarathon sekä kilpa- ja kuntokymppi.
perjantai 30. elokuuta 2013
Jämi 21km maastojuoksu - ennakko
Viikko aikaa ja hiukan jo jännittää. Jämin triplan hiihto ja pyöräily on menneet pahemman kerran vihkoon, hyvä kun on maaliin päässyt. Miten siis käy tässä ennakkoon ylivoimaisesti heikoimmassa lajissani.?
Juoksemassa on vähän tullut käytyä kyllä, ja jokunen terävämpikin pätkä on joukkoon mahtunut. Pakkohan se on ollut, muuten reissuun olisi turha edes lähteä. Selkä on hiukan tuossa oireillut juoksun alla, mutta venyttelyllä, jumpalla, hieronnalla ja osteopaatilla seuraukset on poistettu. Myös syy on etsitty ja toimenpiteet käynnistetty rangan tukilihaksiston parantamiseksi. Joten ei hätää siltä osin.
Kovasti on pohdituttanut matkan varrella se, että mitä aikaa lähtisi tavoittelemaan juoksussa.? Huonona päivänä olen ajatellut jotain 2h alitusta, ja hyvänä päivänä haaveillut 1h50min alituksesta. Niin se kai menee, että päivän kunnon mukaan liian kovaa jälleen lähdetään ja jotenkin koitetaan selviytyä maaliin. Kaikkien suolakippojen kautta kuten pyöräilyssäkin lopulta kävi.
Jälleen kerran. Jännä nähdä kuinka käy. Se on ainakin varmaa että viikon etelän leirin tämä valmistautuminen vaatii. Huomenna Viroon ja juoksua edeltävänä päivänä takaisin. Työreissu siis ja Abacuksen vaatteet pitäisi matkalla esitellä paikassa jos toisessakin. Jospa tiistain korvilla ehtisi nykäistä vielä jonkun tiukemman harjoituksen, niin ei tulisi sitten kisapäivä ihan yllätyksenä kropalle..
Tässä vähän vielä ennakkoinfoa tapahtumasta, johon edelleen mahtuu mukaan:
Juoksemassa on vähän tullut käytyä kyllä, ja jokunen terävämpikin pätkä on joukkoon mahtunut. Pakkohan se on ollut, muuten reissuun olisi turha edes lähteä. Selkä on hiukan tuossa oireillut juoksun alla, mutta venyttelyllä, jumpalla, hieronnalla ja osteopaatilla seuraukset on poistettu. Myös syy on etsitty ja toimenpiteet käynnistetty rangan tukilihaksiston parantamiseksi. Joten ei hätää siltä osin.
Kovasti on pohdituttanut matkan varrella se, että mitä aikaa lähtisi tavoittelemaan juoksussa.? Huonona päivänä olen ajatellut jotain 2h alitusta, ja hyvänä päivänä haaveillut 1h50min alituksesta. Niin se kai menee, että päivän kunnon mukaan liian kovaa jälleen lähdetään ja jotenkin koitetaan selviytyä maaliin. Kaikkien suolakippojen kautta kuten pyöräilyssäkin lopulta kävi.
Jälleen kerran. Jännä nähdä kuinka käy. Se on ainakin varmaa että viikon etelän leirin tämä valmistautuminen vaatii. Huomenna Viroon ja juoksua edeltävänä päivänä takaisin. Työreissu siis ja Abacuksen vaatteet pitäisi matkalla esitellä paikassa jos toisessakin. Jospa tiistain korvilla ehtisi nykäistä vielä jonkun tiukemman harjoituksen, niin ei tulisi sitten kisapäivä ihan yllätyksenä kropalle..
Tässä vähän vielä ennakkoinfoa tapahtumasta, johon edelleen mahtuu mukaan:
tiistai 27. elokuuta 2013
Linna Golfin mestaruuskilpailut
Lauantaina piti kaikki olla hyvin. Saavuin kentälle hyvissä ajoin, tein lämmittelyt huolellisesti, ja olin kirjaimellisesti valmiina ensimmäiseen päivään. Vieläpä hyvällä ja sopivan positiivisesti odottavalla mielellä. Mestiksien tunnelma on omanlaisensa, jotenkin vain niin hieno. Keli suosi koko viikonlopun ja kenttämestari oli kuulemma laittanut tarpeeksi haastetta reikien sijoittelun suhteen griineillä.
Kuten tuossa taisi tulla jo edellisessä tekstissä mainittua, kaikki on golfissa niin pienestä kiinni. Löin pääosin ensimmäisen päivän palloa todella hyvin, mutta missasin lähestymiset koko ajan väärään kohtaan, lyöden suhteellisen lähelle lippua. Mutta kun par:eja ei meinaa tulla millään, chippi ja 2 puttia oli vallallaan oleva moodi. Etuysille 3 par:ia ja 6 bogia.
Takaysillä sain jo parempia lähestymisiä aikaan, mutta pari hässäkkätriplaa pilasivat kortin siltäkin puolelta. 86 ei kyllä lämmittänyt mieltä, peli oli huomattavasti tulosta paremman tuntuista.
Ensimmäisen päivän jälkeen kärjessä oli pidetty kovaa tahtia vaikeista lipunpaikoista huolimatta. Jarkko Soikkeli pelasi yhden alle, perässään Marko Kivimäki ja Matti Moisio. Naisten puolella Anja Luomi oli jo ratkaisevan tuntuisesti karussa muilta.
Toinen päivä meni ja vähän luovuttamisen merkeissä omalta osalta, lämmittely jäi naurettavan ja vitsin rajamaille, eikä tuloksen tekemisestä tullut mitään. Joten ei puhuta siitä sen enempää, ei ollut minun viikonloppu, siis noin pelillisesti ottaen. Mukavaa oli sunnuntainakin kaikesta huolimatta.
Kärjessä sen sijaan mentiin todella kovaa noille lipunpaikoille. Soikkeli oli pelanut etuysin 3 alle parin. Takaysillä tahti hiukan hiipui, ja vastustajat pääsivät lähemmäksi, mutteivät iholle saakka. Voittoon siis Jarkko Soikkeli, yhteistulos +1.
Toiseksi kiri lopulta 2 päivän parhaan tuloksen, 73 lyöntiä pelannut Matti Moisio, yhteistulos +6. Hienoa Matti ja lämpimästi muutenkin tervetuloa Linna Golfin joukkoihin! Kolmannen sijan vei puolustava mestaritohtori Kivimäki.
Naisten sarjassa voiton vei ehkä odotetusti Anja Luomi, toiseksi golfasi Marita Hägg, ja perheen päivän toisen pronssin korjasi Tatja Kivimäki.
Mukava viikonloppu oli jälleen oman pelin takkuamisesta huolimatta, ja onneksi tulostaso kärjessä alkaa jo olemaan hyvällä tasolla. Parina viime vuonna on toisella kierroksella nähty punakynää, vaikkei kokonaistulos vielä kertaakaan ole miinuksella ollutkaan.
Väkeä oli paikalle saatu edellisiä vuosia enemmän, ja kelikin suosi. Siispä klubin terassilla nähtiin iloista väkeä kilpailun jälkeen, ja voittajille hurrattiin, kuten kuvaan kuuluu.
Kuten tuossa taisi tulla jo edellisessä tekstissä mainittua, kaikki on golfissa niin pienestä kiinni. Löin pääosin ensimmäisen päivän palloa todella hyvin, mutta missasin lähestymiset koko ajan väärään kohtaan, lyöden suhteellisen lähelle lippua. Mutta kun par:eja ei meinaa tulla millään, chippi ja 2 puttia oli vallallaan oleva moodi. Etuysille 3 par:ia ja 6 bogia.
Takaysillä sain jo parempia lähestymisiä aikaan, mutta pari hässäkkätriplaa pilasivat kortin siltäkin puolelta. 86 ei kyllä lämmittänyt mieltä, peli oli huomattavasti tulosta paremman tuntuista.
Ensimmäisen päivän jälkeen kärjessä oli pidetty kovaa tahtia vaikeista lipunpaikoista huolimatta. Jarkko Soikkeli pelasi yhden alle, perässään Marko Kivimäki ja Matti Moisio. Naisten puolella Anja Luomi oli jo ratkaisevan tuntuisesti karussa muilta.
Toinen päivä meni ja vähän luovuttamisen merkeissä omalta osalta, lämmittely jäi naurettavan ja vitsin rajamaille, eikä tuloksen tekemisestä tullut mitään. Joten ei puhuta siitä sen enempää, ei ollut minun viikonloppu, siis noin pelillisesti ottaen. Mukavaa oli sunnuntainakin kaikesta huolimatta.
Kärjessä sen sijaan mentiin todella kovaa noille lipunpaikoille. Soikkeli oli pelanut etuysin 3 alle parin. Takaysillä tahti hiukan hiipui, ja vastustajat pääsivät lähemmäksi, mutteivät iholle saakka. Voittoon siis Jarkko Soikkeli, yhteistulos +1.
Toiseksi kiri lopulta 2 päivän parhaan tuloksen, 73 lyöntiä pelannut Matti Moisio, yhteistulos +6. Hienoa Matti ja lämpimästi muutenkin tervetuloa Linna Golfin joukkoihin! Kolmannen sijan vei puolustava mestaritohtori Kivimäki.
Naisten sarjassa voiton vei ehkä odotetusti Anja Luomi, toiseksi golfasi Marita Hägg, ja perheen päivän toisen pronssin korjasi Tatja Kivimäki.
Mukava viikonloppu oli jälleen oman pelin takkuamisesta huolimatta, ja onneksi tulostaso kärjessä alkaa jo olemaan hyvällä tasolla. Parina viime vuonna on toisella kierroksella nähty punakynää, vaikkei kokonaistulos vielä kertaakaan ole miinuksella ollutkaan.
Väkeä oli paikalle saatu edellisiä vuosia enemmän, ja kelikin suosi. Siispä klubin terassilla nähtiin iloista väkeä kilpailun jälkeen, ja voittajille hurrattiin, kuten kuvaan kuuluu.
Uusi mestarimme Soikkeli on myös mm FGT:n vuoden pelaaja vm 2003
lauantai 24. elokuuta 2013
Kalajoen hiekoilla, mestikset edessä
Torstai-iltana koitti suuren suuri "harmitus", kun saavuin Kalajoen hiekkasärkille. Enpähän nyt muista missä täällä rakkaassa kotimaassa voisi saada sadalla eurolla vastaavan hotellihuoneen. Oma sauna, terassi suoraan merelle, jne.
Mutta kello oli jo paljon, joten äkkiä lenkkarit jalkaan, jotta ehtisi saamaan vielä ruokaa hotellin ravintolasta. Iltalenkille oli vain aivan pakko päästä (Jämi 21 run alkaa myös olla jo lähellä). Sellainen 9 km lenkki avg 5´30 min/km, joka oli reipas tahti, koska osin reitti kulki löysässä hiekassa. Saunan ja ruokailun jälkeen uni maittoi, olihan jälleen pitkä päivä takana.
Sitten hyvä aamupala naamariin, check-out ja suunnaksi Kalajoki Golf (johon matkaa oli vain vähän reippaampi kivenheitto). Caddiemaster oli vielä kiinni, joten ei kun kentälle. Muodollisuudet ehtisi hoitaa myöhemminkin. Kenttä oli myöskin erinomaisen positiivinen tuttavuus. Hiekkapohjainen kangasmaasto, jossa on oltava tarkkana avauksien kanssa. Griinit olivat sitten jo suuremmat, ja varsin vastaanottavaiset, joskin myös mestiksien alla jyrätyt ja nopeaksi viritetyt. Kokonaisuus vieläpä erinomaisessa kunnossa.
Näkymää Hotelli Rantakallan terassilta
Mutta kello oli jo paljon, joten äkkiä lenkkarit jalkaan, jotta ehtisi saamaan vielä ruokaa hotellin ravintolasta. Iltalenkille oli vain aivan pakko päästä (Jämi 21 run alkaa myös olla jo lähellä). Sellainen 9 km lenkki avg 5´30 min/km, joka oli reipas tahti, koska osin reitti kulki löysässä hiekassa. Saunan ja ruokailun jälkeen uni maittoi, olihan jälleen pitkä päivä takana.
Iltalenkin tylsää maisemaa
Herätyskello soitti 5:45, saattoihan siinä pari ärräpäätäkin päästä. Mutta kun aukaisi verhot, pienikin aamumurjotus poistui nopeasti. Lenkkarit jalkaan ja aamulenkille. Biitsiä tällä kertaa toiseen suuntaan, kevyt 5km lenkki ennen aamupalaa.
Kalajoen hiekat klo 6:25 aamuauringossa
Sitten hyvä aamupala naamariin, check-out ja suunnaksi Kalajoki Golf (johon matkaa oli vain vähän reippaampi kivenheitto). Caddiemaster oli vielä kiinni, joten ei kun kentälle. Muodollisuudet ehtisi hoitaa myöhemminkin. Kenttä oli myöskin erinomaisen positiivinen tuttavuus. Hiekkapohjainen kangasmaasto, jossa on oltava tarkkana avauksien kanssa. Griinit olivat sitten jo suuremmat, ja varsin vastaanottavaiset, joskin myös mestiksien alla jyrätyt ja nopeaksi viritetyt. Kokonaisuus vieläpä erinomaisessa kunnossa.
Kalajoen pelimaisemaa
Etuysillä löin kolme huonoa avausta, niistä välittömästi bogey korttiin. Ja kun birkut eivät uponneet, niin tulos +3. Toki mukavaa ettei mitään suurempia sähellyksiä tullut, taipumuksena kun on joskus sellaisiakin taikoja esittää..
Takaysille jälleen pääsi rytmiin hiukan paremmin kiinni, avaukset pysyivät koko ajan kehissä. Parista huonommasta lähipeliväylästä bogit ja parista paremmasta birkut. Even par. Kokonaistulos +3, 76 (kentän par 73). Tyytyväinen sai jälleen olla esityksiinsä vieraalla kentällä.
Ei niin pitkä, mutta todella kapea..
Lounaan jälkeen kello näytti vasta 11, siitä sitten töiden parin. Ja vaateshown jälkeen kotimatkalle. Mukava reissu kaikenkaikkiaan, mutta päivät ovat niin pitkiä, että virta oli kotona aivan loppu. 11 tunnin yöunet paikkasivat univajetta kummasti.
Nyt suunta Linnalle, ja omiin mestaruuskilpailuihin. Kuka vie.? Soikkeli, Kivimäki, Hiltunen, Keskitalo..? Siinä kenties ennakkosuosikit. Sitten on näitä mustia hevosia, joihin allekirjoittanut lukeutuu. Hyvänä päivänä sitä pystyy pelaamaan hyvin, ja huonona sitten jotain muuta. Ero tässä hommassa on hiuksenhieno, ja juuri se tekee golfista niin mielenkiintoisen pelin.
Lyönti ja pelisuunnitelma kerrallaan, mitään muuta ei voi tehdä. Tekee hyvän suunnitelman, joka omien taitojensa rajoissa on vielä mahdollista normisuorituksella toteuttaa ja yrittää toteuttaa sen mahdollisimman hyvin. Sitten voi vain nöyränä ottaa vastaan lopputuloksen ja mennä pallolle, missä ikinä se onkaan, metsässä, väylällä tai reiässä. Sitten uusi suunnitelma teon alle. Lopussa kirjoitetaan korttiin joku luku, joka toivottavasti olisi maksimissaan 72.!
Ainakin yritys on kova, muusta ei vielä tässä vaiheessa tiedä.
torstai 22. elokuuta 2013
Vierailu Virpiniemi Golfissa
Abacus SS14-Tour (kesän 2014 vaatemalliston näyttökiertue) käväisi tällä viikolla myös Oulussa. Poliisinpelkääjäpitäjässä on ollut myös hyvä ja lämmin kesä, ja sen kyllä huomaa kun katsoo kenttien kuntoa.
Sankivaarassa ehdin torstaina esittelyn jälkeen vain käymään vain Vaara-kentän viimeisellä griinillä tepastelemassa ja hyvältähän se näytti. Kentältä on itsellä erityisen lämipimiä muistoja, koska se on ainoa paikka, missä olen toistaiseksi onnistunut tekemään Hole In Onen. Alla kuva ja kuvaus väylästä, jota on aina mukava muistella.
Matka jatkui tämän jälkeen Virpiniemeen, jossa vaatteiden läpikäynnin jälkeen ehdin onneksi myös pelaamaan kierroksen. Kentällä kun en ollut ennen käynytkään. Etuysi kulkee sisämaassa, ja takaysillä päästään myös merenrantaan, siinä ennakkokäsitykset. Heti ensimmäinen väylä näytti, että kenttä on erinomaisessa kunnossa, ja griinit todella kovat ja liukkaat, ne olivat juuri jyrätty mestaruuskilpailujen alla.
Sankivaarassa ehdin torstaina esittelyn jälkeen vain käymään vain Vaara-kentän viimeisellä griinillä tepastelemassa ja hyvältähän se näytti. Kentältä on itsellä erityisen lämipimiä muistoja, koska se on ainoa paikka, missä olen toistaiseksi onnistunut tekemään Hole In Onen. Alla kuva ja kuvaus väylästä, jota on aina mukava muistella.
Matka jatkui tämän jälkeen Virpiniemeen, jossa vaatteiden läpikäynnin jälkeen ehdin onneksi myös pelaamaan kierroksen. Kentällä kun en ollut ennen käynytkään. Etuysi kulkee sisämaassa, ja takaysillä päästään myös merenrantaan, siinä ennakkokäsitykset. Heti ensimmäinen väylä näytti, että kenttä on erinomaisessa kunnossa, ja griinit todella kovat ja liukkaat, ne olivat juuri jyrätty mestaruuskilpailujen alla.
Vaylä nro 5, par5 ja vaativa lähestyminen
Etuysi oli mukava ja vaihteleva, jokainen väylä kulki kangasmaastossa omassa rauhassaan. Pelillisesti kuljin mukavasti väyliä pitkin ja osuin griineihinkin ihan hyvällä prosentilla. Mutta birkkuputit eivät uponneet nopeilla ja kaltevilla viheriöillä, joten oli "tyytyminen" 7 pariin ja 2 bogiin.
Takaysi olikin sitten jotain aivan muuta. Siis lähinnä maisemallisesti. Pääsin parista ryhmästä ohi, ja edessä oli tyhjä kenttä, sai edetä reippaasti ja ihailla maisemia myös rauhassa.
12.väylä, kaunis par5, tulee merenrantaan
14.väylä, myös par5, ja päivän 1. birdie
15.väylä, lyhyt ja upea par3 lähes saarigriinille tuulessa
Kenttä oli kokonaisuudessaan ja kunnossaan vallan upea. Pelikin kulki kauniissa säässä hyvin, takaysille tuli pari birdietä ja yksi bogey. Tulos siis +1 eli 73 lyöntiä, kun kentän par oli 72. Tämä sivuaa kaikkien aikojen parasta tulostani, ja on jo lyönnin päässä kauden tavoitettani, pelata edes yksi kierros pariin, tai alle.
Pelien päälle nautin maittavan lounaan klubitalolla, tämän jälkeen otin nokan hyvillä mielin kohden Kalajokea, jossa odottaisi perjantain vaateshow. Tavoite olisi jaksaa herätä matkan rasituksista huolimatta niin aikaisin, että ehtisi aamulenkille ja vieläpä pelata Kalajoen kentän ennen päivän varsinaista työtä.
keskiviikko 21. elokuuta 2013
Linna Golfin reikäpelien puolivälierä
Golfissakin on jälleen tullut kisattua, tällä kertaa oli henk.koht. seuran reikäpelimestiksien värieräpaikka panoksena. Linna Golfin kenttähän on ollut huippukunnossa jälleen keväästä saakka, joten ihan itsestä oli kiinni millaista tulosta pystyi tekemään.
Alku lähti hyvästä lämmittelystä ja fiiliksestä huolimatta takkuisasti liikkeelle. 4 bogia putkeen, ja putkesta irti tuplabogeyllä. Kun opponentti oli tähän saakka pelannut hyvin, niin olin 5 reiän jälkeen 4 down.
Tämän jälkeen sain onneksi vähän juonesta kiinni, mutta kun vastustaja edelleen pelasi hyvin, niin vielä takaysille lähdettäessäkin olin 3 down. Takaysin pelasinkin sitten par:ssa, ja vaihtelevien tilanteiden jälkeen olimme kuin olimmekin tasatuloksessa 18 reiän jälkeen. Kello näytti yli yhdeksää illalla, ja pimeyskin alkoi haitata pelaamista.
Mainittakoon muuten että molemmat pelasi alle tasoituksensa, joten vain hyvällä pelillä vietiin reikiän tässä ottelussa. Ensimmäiselle uusintareiälle onnistuin tekemään päivän neljännen birdien, ja kun vastustaja joutui tyytymään huonompaan tulokseen, päättyi ottelu siihen, 19 reiän tiukan taiston jälkeen.
Välieriin siis pääsin, jännä taas nähdä mitä siinä ottelussa tapahtuu..
Alku lähti hyvästä lämmittelystä ja fiiliksestä huolimatta takkuisasti liikkeelle. 4 bogia putkeen, ja putkesta irti tuplabogeyllä. Kun opponentti oli tähän saakka pelannut hyvin, niin olin 5 reiän jälkeen 4 down.
Tämän jälkeen sain onneksi vähän juonesta kiinni, mutta kun vastustaja edelleen pelasi hyvin, niin vielä takaysille lähdettäessäkin olin 3 down. Takaysin pelasinkin sitten par:ssa, ja vaihtelevien tilanteiden jälkeen olimme kuin olimmekin tasatuloksessa 18 reiän jälkeen. Kello näytti yli yhdeksää illalla, ja pimeyskin alkoi haitata pelaamista.
Mainittakoon muuten että molemmat pelasi alle tasoituksensa, joten vain hyvällä pelillä vietiin reikiän tässä ottelussa. Ensimmäiselle uusintareiälle onnistuin tekemään päivän neljännen birdien, ja kun vastustaja joutui tyytymään huonompaan tulokseen, päättyi ottelu siihen, 19 reiän tiukan taiston jälkeen.
Välieriin siis pääsin, jännä taas nähdä mitä siinä ottelussa tapahtuu..
sunnuntai 18. elokuuta 2013
Boxing Night Olavinlinnassa
Savonlinna, lauantai-ilta, mieli on hiukan harmaasta kelistä huolimatta kirkas. Edessä on näet Boxing Night hienossa ja hiukan erilaisessa ympäristössä, Olavinlinnassa. Hyvä veto nyrkkeilyväeltä.!
Illan näyttämölle
Alkuillan ottelu käynnissä
Illan otteluissa oli, kuten yleensä, muutama hyvä ja muutama heikompi matsi. Viimeiset 4 ottelua summattuna: Niko Jokinen otti hyvästä yrityksestä huolimatta kuokkaan Liettuan Stapulionikselta, joka oli yllättävän hyvä. Koivula peittosi Puolan Janikin, kuten oli oletettavaa.
Niklas Räsänen teki debyyttinsä Bulgarian Ilieviä vastaan. Erittäin hyväsilmäisen ja ulottuvan oloinen uusi suomalaiskyky on löytynyt. Niklas tyrmäsi vastustajansa, joka ei päässyt iholle hyvin liikkuvaa suomalaista vastaan.
Sitten illan kohokohta, Tatli vs Anyanwu. Ottelu lähtee heti Tatlin komennossa liikkeelle, vaikka Hollannin mieskin vaikuttaa olevan sitkeää tyyppiä.
Miehet vielä pystyssä
Toinen kunnon osuma on Anyanwulle liikaa, mies oli pitkään lattiassa
Onneksi pahempia vammoja ei tullut, ja Tatli voi juhlia
Hyvän nyrkkeilyillan jälkeen mukavissa tunnelmissa
Tapahtuma oli erittäin onnistunut, ja väkeä paikalla mukavasti. Kiitos vielä Pekka Mäelle aitiopaikoista, ja suojattiensa hyvistä esityksistä.! Näihin tapahtumiin tulee ehdottomasti tultua jatkossakin.
lauantai 17. elokuuta 2013
Kotiedun varmistus pudotuspeleihin
Torstaina oli vuorossa "kiihkeä" paikallistaisto Lammin Lujaa vastaan. Sarjataulukko kertoo joukkueiden välisen eron kiistatta, ja se kyllä tällä kertaa näkyi joukkueemme otteissa. Löysää pelaamista, eikä ehkä kiinnostuksen taso ottelua kohtaan ollut aivan huipussaan.
Lisäksi Lammilaiset päästivät kotijoukkueemme aivan liian helpolla, muutamakin läpilyönti tuli epätavallisen helposti. Onneksi Lammin joukkue on pääosin nuorista pelaajista koostuva, muutama erittäin potentiaalinen yksilö saa toivottavasti jo ensi kaudeksi jälleen hiukan paremman joukkueen suoritustensa taakse.
Ottelusta sinänsä ei ole paljoa kerrottavaa, Mantilan jäätävät tolpat (varsinkin kovahko tuuli huomioiden) ja Peltosen pelinjohto voitaisiin ehkäpä nostaa esiin. Lukemat 14-4, 7-0 ja kolme pistettä siis jäivät jälleen Hämeenlinnaan. Samalla varmistui kotietu pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, jolloin vastaan saapunee Puna-Mustat, ja ottelu"sarja" on yhdestä pelistä kiinni.
Tähän väliin otteluasettelijat ovat onnistuneet saamaan aikaan 2,5 vkon pelitauon, mikä ei tietenkään ole miltään kantilta katsottuna hyvä asia. Pelituntuma heikkenee, ilma viilenee ja iltojen valoisa aika lyhenee. Mutta hyvällä harjoittelulla täytyy tämäkin aika pitää tatsia yllä, enää kaksi kotipeliä on jäljellä, sitten koittaa kauden kohokohta nousupelien myötä.
Seuraava kotipeli on sunnuntaina 1.9. klo 17:00 Hämeensaaressa, jolloin vastaan asettuu Kouvola.
Lisäksi Lammilaiset päästivät kotijoukkueemme aivan liian helpolla, muutamakin läpilyönti tuli epätavallisen helposti. Onneksi Lammin joukkue on pääosin nuorista pelaajista koostuva, muutama erittäin potentiaalinen yksilö saa toivottavasti jo ensi kaudeksi jälleen hiukan paremman joukkueen suoritustensa taakse.
Ottelusta sinänsä ei ole paljoa kerrottavaa, Mantilan jäätävät tolpat (varsinkin kovahko tuuli huomioiden) ja Peltosen pelinjohto voitaisiin ehkäpä nostaa esiin. Lukemat 14-4, 7-0 ja kolme pistettä siis jäivät jälleen Hämeenlinnaan. Samalla varmistui kotietu pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, jolloin vastaan saapunee Puna-Mustat, ja ottelu"sarja" on yhdestä pelistä kiinni.
Tähän väliin otteluasettelijat ovat onnistuneet saamaan aikaan 2,5 vkon pelitauon, mikä ei tietenkään ole miltään kantilta katsottuna hyvä asia. Pelituntuma heikkenee, ilma viilenee ja iltojen valoisa aika lyhenee. Mutta hyvällä harjoittelulla täytyy tämäkin aika pitää tatsia yllä, enää kaksi kotipeliä on jäljellä, sitten koittaa kauden kohokohta nousupelien myötä.
Seuraava kotipeli on sunnuntaina 1.9. klo 17:00 Hämeensaaressa, jolloin vastaan asettuu Kouvola.
Hämeen Sanomat 16.8.2013
torstai 15. elokuuta 2013
Abacus tour Rauma-Pori-Pohjanmaa
Abacus tour on taas tällä viikolla pyörinyt niin kireällä tahdilla, ettei ole blogiakaan ehtinyt päivittämään. Tiistaina tuli liikahdettua liikkeelle: Sipoo-Salo-Rauma-Pori-Vaasa-Lappajärvi-Kauhajoki. Juuri ja juuri ehtien torstain pesiksen kotipeliin takaisin.
Vaatemallisto on kiinnostanut kiitettavästi, ja näyttää siltä, että kesällä 2014 Abacuksen vaatteita saa jälleen entistä useammasta paikasta. Muun muassa Vaasa on liittynyt tähän kastiin jo kesän aikana aiemmin.
Vaatemallisto on kiinnostanut kiitettavästi, ja näyttää siltä, että kesällä 2014 Abacuksen vaatteita saa jälleen entistä useammasta paikasta. Muun muassa Vaasa on liittynyt tähän kastiin jo kesän aikana aiemmin.
Rauman golfkentän takaysiä
Kuvia Vanhan Rauman keskustasta
Majapaikka Raumalla
Lappajärven 12.väylä klo 6:42 aamusta
tiistai 13. elokuuta 2013
Sarjataulukko
Näillä mennään, vastassa siis nousukarsintapaikan metsästyksessä tullee olemaan Puna-Mustat Helsingistä, ja kotietu tulee olemaan meillä, koska olemme keränneet kauden aikana enemmän pisteitä kuin PuMu. Tämä sillä olettamuksella, että saamme kokoon viimeisistä 3 pelistä vähintään 2 pistettä.
maanantai 12. elokuuta 2013
Lohkovoittoa varmistamassa Kouvolassa
Todellinen kisaviikko huipentui sunnuntai-iltana pelireissulla Kouvolan vieraaksi. Peli pelattiin Kuusankosken tekonurmella, ja matkaan lähdettiin nostalgisesti 16-paikkaisella minibussilla.
Kouvola oli uhonnut jossain sosiaalisen median palstoilla haastavansa meidät, vaikka eroa oli jo ennen peliä 10 pistettä, ja jäljellä oli 4 peliä, eli yhteensä maksimissaan 12 pistettä saalistettavana. Kouvola oli siis ennen ottelua lohkomme kakkospaikalla.
Saapuminen Kuusankoskelle paljasti vastustajan joukkueen olevan pääosin junioreista koostuva, joskin kokoonpanosta löytyi jälleen myös superin kokemusta. Ennakkosuosikin asemamme kuitenkin vahvistui myös tähän koitokseen.
Peli alkoi vähän kaksijakoisissa merkeissä, heti ensimmäiseen vuoropariin onnistuimme tekemään 5 juoksua, mutta ulkopeli oli hieman flegmaattista. Kun vastustaja ei pystynyt muutamista hyvistä lyönneistä huolimatta esittemään ihmeitä, niin johtomme ei ollut missään vaiheessa kuitenkaan uhattuna. Jakso kirjattiin meille luvuin 2-8.
Sateen tauotessa seurasi supervuoropari, jonka päätimme voittaa. Tavoitteena ollut nopea ulkovuoro ja kolme paloa toteutui, ja sitten sisälle. Saimme heti tilanteen luotua, ja toisella yrityksellä ratkaisijaksi nousi, yllätys yllätys, Timo Niemi-Nikkola, joka löi allekirjoittaneen kotipesän turviin.
Siispä lohkovoitto varmistui ja samalla myös pääsy nousupeleihin. Mutta nyt vielä katse loppuihin runkosarjan peleihin, joissa hiotaan ote kuntoon kauden tärkeimpiä otteluja varten. Jokainen vuoropari, jakso ja ottelu ovat edelleen tärkeitä, eikä lepsuiluun ole todellakaan varaa.
Seuraava kotipeli on torstaina 15.8. klo 18 Hämeensaaren laguunilla. Vieraakseemme saapuu paikallisvastustaja Lammi, joten tunnelatausta riittää varmasti.
Kuvat by Sami Sontag.
Kouvola oli uhonnut jossain sosiaalisen median palstoilla haastavansa meidät, vaikka eroa oli jo ennen peliä 10 pistettä, ja jäljellä oli 4 peliä, eli yhteensä maksimissaan 12 pistettä saalistettavana. Kouvola oli siis ennen ottelua lohkomme kakkospaikalla.
Saapuminen Kuusankoskelle paljasti vastustajan joukkueen olevan pääosin junioreista koostuva, joskin kokoonpanosta löytyi jälleen myös superin kokemusta. Ennakkosuosikin asemamme kuitenkin vahvistui myös tähän koitokseen.
Peli alkoi vähän kaksijakoisissa merkeissä, heti ensimmäiseen vuoropariin onnistuimme tekemään 5 juoksua, mutta ulkopeli oli hieman flegmaattista. Kun vastustaja ei pystynyt muutamista hyvistä lyönneistä huolimatta esittemään ihmeitä, niin johtomme ei ollut missään vaiheessa kuitenkaan uhattuna. Jakso kirjattiin meille luvuin 2-8.
Tuttu tehomies Peltonen mukana etuväärässä
Pallo ruutuun ja ajolähtö on jälleen valmis
Toisella jaksolla emme saaneet sisäpeliä kulkemaan alkuunkaan, jälleen pelkät rutiinisuoritukset olisivat riittäneet tämänkin vastustajan ulkokenttää vastaan. Huonoja ratkaisuja väärillä hetkillä, ja kahden palon lyöntivuoroja nähtiin liikaa. Jaksoa sotki myöskin 2 vuoroparia kestänyt kaatosade, josta huolimatta tuomarit eivät kuitenkaan keskeyttäneet peliä. Kun ulkopeli oli samalla edelleen lepsua, niin jouduimme pitkästä aikaa antamaan pisteen vastustajalle, Kouvolan viedessä jakson juoksuin 4-2.
Strategia valmistuu toiselle jaksolle
Sateen tauotessa seurasi supervuoropari, jonka päätimme voittaa. Tavoitteena ollut nopea ulkovuoro ja kolme paloa toteutui, ja sitten sisälle. Saimme heti tilanteen luotua, ja toisella yrityksellä ratkaisijaksi nousi, yllätys yllätys, Timo Niemi-Nikkola, joka löi allekirjoittaneen kotipesän turviin.
Tilanne päälle Luukkasen voimin
Ja Niemi-Nikkolan tiuku ratkaisee jälleen
Siispä lohkovoitto varmistui ja samalla myös pääsy nousupeleihin. Mutta nyt vielä katse loppuihin runkosarjan peleihin, joissa hiotaan ote kuntoon kauden tärkeimpiä otteluja varten. Jokainen vuoropari, jakso ja ottelu ovat edelleen tärkeitä, eikä lepsuiluun ole todellakaan varaa.
Seuraava kotipeli on torstaina 15.8. klo 18 Hämeensaaren laguunilla. Vieraakseemme saapuu paikallisvastustaja Lammi, joten tunnelatausta riittää varmasti.
Kuvat by Sami Sontag.
torstai 8. elokuuta 2013
Viron semifinaalipaikka taskussa
Torstaiaamu, kello soittaa klo 5:45. Ulkona on hiukan hämärää ja sataa vettä. Eihän siinä, golfkamat päälle ja kentälle. On nimittäin jälleen Audi Business Aamun Playoff aamu. Hämeenlinnan lohkosta oli enää 4 joukkuetta jäljellä, ja tarjolla kaksi paikkaa Viron semifinaalissa, Estonia Golf & Country Clubilla. Taisteluparit olivat Linna Golf vs Mapos, ja Rotor Form vs SS-Team. Voitolla siis Viron reissuuna, ja häviöllä lämmintä kättä. Peli on kovaa ja niin kuuluukin.
Lähimme matkaan Linna Golfin 18.väylältä, ja pelasimme siis kentän takaysiä. Ensimmäisellä väylällä meillä oli ilmeisesti vielä unihiekkaa silmissä, kun parin sadekuuron kastelemana tuunasimme parini ja kollegani Pasi Järvisen kanssa hiukan eri reittejä tuplabogit korttiin. SS-Team antoi tasoitusta 10.väylällä, joka siis oli päivän toinen väylämme, teimme Pablon kanssa molemmat par:it, ja tilanne oli näin tasan. Jo ilmeistäkin näki, että annetut reiät oli tässä, nyt alkoi totinen taistelu Viron semifinaalipaikasta.
11. väylällä olimme Pasin kanssa jälleen molemmat lähellä birdietä, kuten myös 12. väylällä, mutta emme saaneet putteja sisään. 12. reillä vastusta ei saanut par:ia aikaan, joten olimme 1up. 13 reiällä tuli jälleen par-jako. Mainittakoon että väylillä 10-13 Pasi oli lähempänä puttaamassa birdietä, ja pelaten tasaisen hyvin.
14. väylällä onnistuin lyömään lähestymisen 1,5 metriin ja upotin birdien, ja siirryimme 2up, kun 3 väylää oli jäljellä. Tilanne alkoi jo näyttää erittäin hyvältä, kun sain 15.reiällä lähestymiseni 5 metriin, vastustajan paremman pallon ollessa n 15metrissä. Birdie jäi n 2cm päähän, ja SS-Team sai 3 metrin par-putin sisään selkä seinää vasten, joten taistelu jatkui.
16.väylällä, joka on 140m par3, pääsin avaamaan ensimmäisenä, lyöden kevyen rauta-8:n vastavireeseen pienellä fade-kierteellä. Pallo päätyi 1m84cm päähän reiästä (tässä oli Olvin erikoiskilpailu, jonka myös voitin, siksi tulos mitattiin), ja peli oli käytännössä ohi. Hyvin pelannut taistelutoverini Pablo ehti puttaamaan par:insa sisään, tasaten sillä reiän, joten birdietäni minun ei enää tarvinnut edes upottaa. Kaikki kunnia myös vastustajalle, joka taisteli erinomaisesti koko aamun. Hyvin piti pelata voittaakseen reiän.
Rotor siis voitti pelin 2/1 tuloksella, ja jatkaa matkaansa Viron semifinaaliin, joka pelataan 2.9. Toisesta aamun ottelusta Viroon pääsi Mapos, joka voitti Linna Golfin jatkoreiän jälkeen. Siellä pelataan jälleen toista paria vastaan, joka muuten arvotaan menomatkalla Tallinkin laivalla. Tämän 18-reiän ottelun voittaja pääseekin sitten jo finaaliin, joka golfataan lokakuun puolivälissä PGA Catalunyassa, Barcelonassa. Tuttu paikka muuten, olen ollut siellä jo 6 kertaa, paikka kun on Linna Golfin kanssa samaan European Tour Courses - ketjuun kuuluva.
Rotorin joukkue ready to go, kuten myös Elmo Keskitalo
Lähimme matkaan Linna Golfin 18.väylältä, ja pelasimme siis kentän takaysiä. Ensimmäisellä väylällä meillä oli ilmeisesti vielä unihiekkaa silmissä, kun parin sadekuuron kastelemana tuunasimme parini ja kollegani Pasi Järvisen kanssa hiukan eri reittejä tuplabogit korttiin. SS-Team antoi tasoitusta 10.väylällä, joka siis oli päivän toinen väylämme, teimme Pablon kanssa molemmat par:it, ja tilanne oli näin tasan. Jo ilmeistäkin näki, että annetut reiät oli tässä, nyt alkoi totinen taistelu Viron semifinaalipaikasta.
11. väylällä olimme Pasin kanssa jälleen molemmat lähellä birdietä, kuten myös 12. väylällä, mutta emme saaneet putteja sisään. 12. reillä vastusta ei saanut par:ia aikaan, joten olimme 1up. 13 reiällä tuli jälleen par-jako. Mainittakoon että väylillä 10-13 Pasi oli lähempänä puttaamassa birdietä, ja pelaten tasaisen hyvin.
14. väylällä onnistuin lyömään lähestymisen 1,5 metriin ja upotin birdien, ja siirryimme 2up, kun 3 väylää oli jäljellä. Tilanne alkoi jo näyttää erittäin hyvältä, kun sain 15.reiällä lähestymiseni 5 metriin, vastustajan paremman pallon ollessa n 15metrissä. Birdie jäi n 2cm päähän, ja SS-Team sai 3 metrin par-putin sisään selkä seinää vasten, joten taistelu jatkui.
16.väylällä, joka on 140m par3, pääsin avaamaan ensimmäisenä, lyöden kevyen rauta-8:n vastavireeseen pienellä fade-kierteellä. Pallo päätyi 1m84cm päähän reiästä (tässä oli Olvin erikoiskilpailu, jonka myös voitin, siksi tulos mitattiin), ja peli oli käytännössä ohi. Hyvin pelannut taistelutoverini Pablo ehti puttaamaan par:insa sisään, tasaten sillä reiän, joten birdietäni minun ei enää tarvinnut edes upottaa. Kaikki kunnia myös vastustajalle, joka taisteli erinomaisesti koko aamun. Hyvin piti pelata voittaakseen reiän.
Rotor siis voitti pelin 2/1 tuloksella, ja jatkaa matkaansa Viron semifinaaliin, joka pelataan 2.9. Toisesta aamun ottelusta Viroon pääsi Mapos, joka voitti Linna Golfin jatkoreiän jälkeen. Siellä pelataan jälleen toista paria vastaan, joka muuten arvotaan menomatkalla Tallinkin laivalla. Tämän 18-reiän ottelun voittaja pääseekin sitten jo finaaliin, joka golfataan lokakuun puolivälissä PGA Catalunyassa, Barcelonassa. Tuttu paikka muuten, olen ollut siellä jo 6 kertaa, paikka kun on Linna Golfin kanssa samaan European Tour Courses - ketjuun kuuluva.
keskiviikko 7. elokuuta 2013
Hauhon jokamiestriathlon vesisateessa
Alla 5 päivän sisään Jämi 84MTB ja 2 pesispeliä, ei ihme ettei olo ollut kovinkaan tuore Hauhon koitoksen alla. Reilu tunti ennen starttia alkoi vielä satamaan vettä, jottei homma kävisi liian helpoksi.
Mutta eipä siinä, mukaan viivalle vaan, kyllähän tämäkin läpi taaplataan kun on kerran ilmoittauduttu. Kisapaikalle lähtö tosin viivästyi siinä määrin, että valmistelu meni melko hätäiseksi. Tämän en uskonut tosin vaikuttavat suoritukseen millään tavalla. Viime vuoden kaltaiseen tulokseen ei tällä kertaa olisi missään tapauksessa mahdollisuuksia.
Mutta eipä siinä, mukaan viivalle vaan, kyllähän tämäkin läpi taaplataan kun on kerran ilmoittauduttu. Kisapaikalle lähtö tosin viivästyi siinä määrin, että valmistelu meni melko hätäiseksi. Tämän en uskonut tosin vaikuttavat suoritukseen millään tavalla. Viime vuoden kaltaiseen tulokseen ei tällä kertaa olisi missään tapauksessa mahdollisuuksia.
Yleinen sarja lähtee liikkeelle seuraavan ryhmän odottaessa vuoroaan
Vaikkei mitään odotuksia ollutkaan, niin uinnin takkuisuus tuli kyllä yllätyksenä. Happea ei meinannut riittää millään, kai se on sitten uskottava että mies on täysin väsyksissä viime päivien koitoksien johdosta. Aamusta saakka vaivannut pieni putkien tukkoisuus ei myöskään auttanut olotilaa ja hengittämistä muiden pärskiessä vieressä. Ajatuksena oli jälleen että kumpa täältä pääsisi vaan pois, ja 200m uintimatka tuntui todella pitkältä.
Kärki ui kovaa
Ja loppuihan se polskinta myös omalta osalta
Siitä sitten kankea hölkkä mäkeä ylös vaihtopaikallle, missä odotti sateessa jo valmiiksi kastuneet pyöräilykamppeet. Paita päälle, kengät jalkaan, kypärä päähän ja menoksi.
Vaihtopaikalla
Ennen vaihtoalueen rajaa ei saa ajaa
Sitten satulaan kampeamaan
Jalat oli alusta saakka voimattoman tuntuiset myös pyöräilyssä, sade teki varsinkin tästä osiosta erityisen raskaan muutenkin. Tänä vuonna ei osunut kohdalle mitään sopivaa vauhtia menevää letkaa, joten pyörittelin koko 10km osuuden aikalailla yksin. Muutama tuli ohitettua, joidenkin mennessä niin lujaa myös ohitse, ettei perään ollut mitään asiaa.
Jarrutus pyöräilyn jälkeen vaihtoviivan lähestyessä
Lenkkareiden vaihto ja 3km maastojuoksuosuudelle
Ei ollut kauhea yllätys, ettei jalat meinanneet millään lähteä toimimaan myöskään juoksussa. Jälleen jonkun ohitin, mutta enemmän porukkaa lappasi kylläkin takaa ohi. Ihan kaikkea en saanut edes puristettua itsestäni irti, sellaista juoksun ja hölkän sekoitusta raahauduin eteenpäin.
Vihdoin kosteahkolla maalisuoralla
Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä tuloksia, ehkä hyvä niin. En ehkä odottanut tapahtuman menevän sentään näin alakanttiin. Mutta kelistä ja miehen alavireisyydestä huolimatta, pakko antaa jälleen suuri tunnustus järjestäjille. Tapahtuman kehittäjän Mikko Reitin joukkiot olivat saaneet kaikki sujumaan sateesta huolimatta erinomaisen hienosti, ja kannustusta riitti matkan varrella.
Kiitos jälleen myös huolto- ja valokuvaustiimilleni. Kai yksi henkilö voi useampaa tehtävää hoitaessaan muodostaa tiimin..?
Nyt saa onneksi levätä ja palautua hetken aikaa, seuraava fyysisempi koitos on vasta sunnuntaina, kun matkaamme Kouvolan vieraaksi pesäpallon saralla. Kilpakentiltä en tosin aio vetäytyä tässäkään välissä, heti huomenaamulla klo 7:30-9:30 pitäisi olla Audi Business Aamun viimeisessä Suomen pudotuspelissä Linna Golfissa ja pe&la menee Yrittäjien SM-golfissa Pickalassa, tällä työkeikalla pääsen onneksi myös mukaan kisaamaan.
Seuraava kisaraportti siis luvassa todennäköisesti jo huomenna.!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)