perjantai 6. joulukuuta 2013

Lähtökuopissa Anagan vuoristomaratonille

Jokavuotuiset Vanajanlinnan itsenäisyyspäivän juhlat on jälleen juhlittu. Mukavaa oli, ja paljon näki tuttuja ihmisiä näyttävissä iltapuvuissaan. Suuri kiitos Vanajanlinnan väelle tämänkin vuoden hienoimmista juhlista.

En sitten tiedä osuiko juhlien ajankohta parhaaseen mahdolliseen saumaan Anagan vuoristomaratonin tankkausta ajatellen, vaikka olihan linnan väki jälleen laittanut pöydän koreaksi tarjottavienkin suhteen.

Huomenna olisi edessä lento Teneriffalle ja sunnuntaiaamuna klo 9:00 startti 44km erittäin tiukkaan koitokseen. Toivottavasti ei olisi niin poikki ainakaan ihan koko matkaa, että pystyisi edes hiukan nauttimaan reitin maisemista.








Sääennuste lupaa sunnuntaille 21 astetta lämpöä ja pilvetöntä taivasta. Sehän vain sopii, todellakin toivon pilvetöntä taivasta jotta saa kaiken irti reitistä kaikin puolin.

Wish me luck.!

tiistai 3. joulukuuta 2013

Otsalamput testissä

Muutama syksyinen lenkki on tullut tehtyä pilkkopimeässä metsikössä. Samalla on ollut hyvää aikaa testailla otsalamppuja. Lamput ovat olleet sarjassamme: edulliset, monipuoliset, mutta valovoimaiset. Siispä kuluttaja on taas hakemassa mahdotonta yhdistelmää, halpaa ja hyvää.

Myyjä sanoo tähän, "siis kahta eri lamppua vai".?

No niin, jälleen takaisin asiaan. Mukana testissä oli pienen nettisurffailun ja vertailun jälkeen muutama hiukan erilainen lamppu: Purelux H13 130 lm, Olight H15 150 lm ja LED Lenser SEO 5 180 lm.


Hintahaitarissa Purelux oli hiukan halvempi, n 20 euroa ja muut 45-50 euron luokkaa. Suorituskyvyssä kaikki olivat hyviä, ja kaikissa oli hyviä ja huonoja puolia. Tässä kuitenkin järjestys:

1. Olight H15:
+ kevyt, laajasti valaiseva, huomaamaton päässä
- suurempi valoteho menee päälle vain käsittämättömällä heilautustekniikalla

2. Led Lenser Seo 5:
+ hyvä valoteho, helposti säädettävä focus, järkevän yksinkertainen käyttölogiikka
- juoksuun hiukan painava otsalla, kun patterin on siellä myös

3. Purelux H13:
+ yksinkertainen logiikka, riittävästi valaiseva, todella kevyt
- säädöt hiukan huonot, virtanäppäin hiukan pieni

Kaikki olivat hyviä lamppuja, ja kaikilla pärjää hyvin vaikka täysin sysipimeässä metsikössä. Jos kyseessä olisi ollut vaikkapa pyöräily- tai hiihtotesti, saattaisi järjestys kallistua LED Lenserin puoleen.


sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Mattotestin satoa

Tasotestissä käyminen on todellakin jotain sellaista, mitä suosittelen jokaiselle urheilijalle ja kuntoilijalle. Kyllähän omallakin järjellä pystyy löytämään jotain vihiä raja-arvoistansa, tai ainakin jotain sinnepäin. Mutta, mitä PK- ja VK-alueiden rajat ovat oikeasti, ja mikä hapenottosi on, selviää vain asiantuntijan tekemällä tasotestillä.

Hapenotosta ei omalla kohdalla ollut ennen testiä minkäänlaista hajuakaan. Oma veikkaus oli, että alakynnys on n 145 ja yläkynnys n 170. Ja niiden mukaan on tähän saakka harjoiteltu. Tai no, eipä nuo sykkeet ole viime aikoina treenejä juurikaan ohjanneet, jos ihan totta puhutaan.

Mutta, nyt itse testin pariin:

Valjaat kiinni ja happinaamari päähän

Testissä otetaan verinäytteitä jokaisessa välissä, jotta veren maitohappopitoisuus saadaan selville. Näin saadaan varmuudella linkitettyä sykkeen ja hapotuksen tasot toisiinsa. Alkuun lahdetään liikkeelle reippaalla kävelyllä, ja tasoja nostetaan ensin hölkkään ja sitten reippaaseen juoksuun.

Testissä on päästy jo juoksuvauhtiin saakka

Ja lopuksi selvitetään vielä maksimi, eli juostaan kiihtyvällä vauhdilla, aina siihen saakka kunnes ei enää kykene jatkamaan. Tämän jälkeen juostaan vielä 10 minuuttia parissa pätkässä hölkkävauhtia, jotta saadaan testattua myös maitohapon poistuminen rasituksen jälkeen.

Verinäytteen aika jälleen

Tuloksena tästä kaikesta saadaan ammattilaisten käsissä paljon faktaa, joiden pohjalta pystytään määrittämään alakynnys eli PK- ja VK-alueiden raja, yläkynnys eli VK- ja MK-alueiden raja. Lisäksi saadaan myös maksimisyke, hapenoton raja-arvot, ja likiarvot jokaiselle sykealueelle sopivasta juoksuvauhdista. Myös hapon poistumisen arvo on merkittävä, koska palautuminen on luonnollisesti nopeampaa jos sekin mekanismi toimii.


Kynnykset, hapot ja hapenotto + haponpoisto

Hapon kertyminen sykkeen ja vauhdin funktiona

Oma arvioni oli siis 9 pykälää yläkanttiin PK- alueen ylärajan suhteen, alakynnys asettui arvoon 136. Ja 4 pykälää VK-alueen rajan suhteen, yläkynnys osoittaa lukua 166. Varsinkin PK- ja VK-alueiden raja on erittäin tärkeätä tietää, jos aikoo kehittää itseään.

Toisin sanoen, jos olen mennyt kaikki lenkit vähintään keskisykkeellä 145, kertyy jokaisella lenkillä happoa jo jonkun verran. Tämä johtaa pitkällä juoksulla siihen, ettei keho ota harjoittelua enää vastaan. Olo on väsynyt ja mies jumissa koko ajan. Eikä varmasti pysty suorittamaan parhaalla mahdollisella tavalla mitään.

Tehdään siis kokonaiskestoltaan liian vähän ja liian kovaa. Ei pystytä tekemään pitkiä lenkkejä kun ei tahdo jaksaa. Ja kovaa ei pystytä menemään ollenkaan, koska tällainen harjoittelu vie helposti kestojumiin.

Uudet teesit harjoitteluun

Kun tehdään testejä, on myös tärkeätä kertoa testattavalle, että mikä on tilanne, pohjautuen mihinkin testattuun faktaan. Ja sen jälkeen kertoa, että mitä pitäisi tehdä, jotta kehitys voisi jatkua entistä parempana.

Jokainen tasotestissä käyvä saa Teskusta liikuntareseptin, minkä avulla pystyy muodostamaan omat harjoitusohjelmansa varsin helposti. Ainakin itse sain lisäksi myös paljon tietoa siitä, miten pitkäkestoiseen kilpailuun kannattaa lähteä, ja millä sykealueilla liikkua, jottei seinä tule vastaan liian nopeasti.

Infoa aineenvaihdunnasta

Energiankulutuksesta puhutaan nykyään paljon. Testissä käydessään saa tästäkin faktaa paperilla. Jos haluaa pitää energiatasot kunnossa, karistaa muutaman kilon matkastaan, tai mitä nyt ikinä. 

Kova on aineenvaihdunta vielä tälläkin ikää

Melko paljon tuli siis viisastuttua kaikkinensa 1h 30min testin aikana. Olen aivan 100% varma, että osaan testin perusteella harjoitella jatkossa huomattavasti järkevämmin. Faktojen perusteella on luonnollisesti helpompi operoida, kuin liihotella pelkkien tuulesta temmattujen oletusten varassa.

Uskon myös että kilpailusuorituksieni taso tulee nousemaan ihan jonkun verran jo palkästään sillä, että tiedän nyt melko tarkkaan, minkä verran happoa kertyy elimistöön milläkin sykealueella.

Pitkäkestoisiin suorituksiin löytyi myös toisenlainen suhtautuminen. Alkumatkan sykettä tulee tarkkailla silmä kovana, jos aikoo vielä viimeisilläkin kilometreillä yrittää liikkua etanaa kovampaa eteenpäin.

Tasotestiä suosittelen siis erittäin lämpimästi kaikille. Olen aivan varma, ettei siihen uhrattuja euroja tule katumaan yhtä ainuttakaan sekuntia.


torstai 28. marraskuuta 2013

Testissä Salomon S-Lab Sense Ultra

Reilun viikon verran on ollut sisäänajossa uudet kilpatossut, mitkä pitäisi olla aikalailla parasta mitä markkinoilta kilpapoluille löytyy. Anagan maratonissa nämä pääsevät sitten todelliseen testiin.


Kengät on erittäin henkilökohtainen juttu, joten en ala nyt jaarittelemaan liikoja näistä. Omaan jalkaan on parhaat mitä olen koskaan koittanut, erittäin kevyt kenkä, ja kuitenkin sen verran jäykkä pohja, että kovimmillakaan poluilla meno ei tyssää. 

Siis kengän ominaisuuksien vuoksi ainakaan. Miehestä voi edelleen silloin tällöin loppua mehut edelleenkin. Suosittelen molempia, kyseistä kenkää ja kovaakin treeniä välillä.



keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Anaga Marathon 8.12. 44km 2650m

No huh huh.!

Mihin ihmeeseen sitä taas tuli haastettua itsensä mukaan.!? Synttäripäivän humussa voi näemmä tehdä kaikenlaisia päätöksiä. Toiset on järkevämpiä, toiset vähemmän. Ilmeisesti se alkaa mennä päivä päivältä enemmän siihen suuntaan, että mitä hullumpi idea, sitä suuremmalla innolla siihen tulee lähdettyä mukaan.

Eilen lähti siis ilmoittautuminen tapahtumaan nimeltään K42 Anaga Marathon, joka starttaa 8.12.2013 klo 9:00. Kyseessä on "vaativahko" maastomaraton, matkaa kertyy 44km, ja pystysuoraa nousua täysin epäinhimilliset 2650 metriä.! Tapahtumapaikkana toimii Teneriffan koilliskärjen luonnonpuiston vuoristo.


Nyt laitetaan mies kyllä todelliseen testiin, aikatavoitetta en kylläkään nyt tälle matkalle suostu asettamaan. Toivotaan toki hyvää keliä, jotta maisemat avautuisivat mahdollisimman hyvinä koitoksen varrelta. Sikäli kun niitä omien silmien sumuisuudelta kuitenkaan näkee..

Tässä olisi vähän kuvakoostetta aiemmilta vuosilta. Niistäkin huomaa ettei reissu sopine ihan rapakuntoiselle. En sitten tiedä kuinka järkevää pitkään viivytetyn kesälomansa ensimmäinen päivä on käyttää tällä tavalla, ja kuinka pitkään jalat ovat mahdollisesti täysin kuolleet koitoksen jäljiltä.

Toivotaan että:
1. pääsee terveenä starttipaikalle
2. luette joskus raportinkin, ts. selviän hengissä koettelemuksesta









Että sellaista raporttia täältä Malmöstä. Kohta suuntima Köpiksen kautta kotiinpäin. Ja huomisesta alkaen voisi varmaan käydä vähän normia enemmän juoksemassa. Tuloksista tai osallistujalistasta en bongannut yhtäkään suomalaiseen, tai edes pohjoismaalaiseen viittaavaa nimeä, joten pitänee ottaa Suomen lippu mukaan ja tökätä jollekin nyppylälle matkan varrella..

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

10 vkon mäkitreenien finaali

Tänään se koitti, grande finale. 10 viikkoa on tullut tahkottua sauvarinnettä, alkuun nousevalla määrällä ja sitten nousevalla teholla. Finaalipäivänä oli vuorossa 10 nousua Aulangolla, joista 5kpl, eli joka toinen täysillä juosten.

Rytmi oli viimeisellä viikolla 2 x mäki, 2 x raput, 2 x mäki, 2 x raput ja 2 x mäki. Alkuun fiilis oli hyvä, ensimmäisissä nousuissa en antanut yhtään löysiä vaan niin paljon mentiin heti kuin pystyi. Tässä oli tarkoitus hakea maksimaalisia happoja. Ja siinä kyllä onnistuin.

Rapuissa etureisi on kovilla

Jo 4. nousun jälkeen reidet oli niin jumissa, ettei alamäen juokseminen meinannut luonnistua alkuunkaan. Rappujen nouseminen eroaa normaalista kiipeämisestä jonkun verran, siinä rasitus tulee enemmän etureisille. Tästä syystä vuoroin rappujen ja normaalin mäen nouseminen on kokonaisvaltaisesti erittäin tehokasta.

6 nousua vielä edessä, ja jalat ihan loppu

Mutta eihän siinä, loppuun saakka tietenkin mentiin. Sykettä ei saanut enää kohoamaan alun malliin, koska jaloista loppui yksinkertaisesti vääntö. Ainakin tietää että harjoitus oli tarpeeksi kova, ja varmasti hapenottoa ja lihaksiston haponsietokyky vahvistui.

Treenisarja takana, voittajafiilis.!

Niin se menee, mitä kovempi treeni, sen parempi olo siitä seuraa. Nousua kertyi jälleen yli 800 metriä ja matkaa tuli hiukan vajaa 19km. Aikaa kului yhteensä 2h 35min (mittari jäi käyntiin vielä hetkeksi).

10 mäkitreenin aikana tuli pystysuoraa nousua yhteensä n 7km, eli ihan ei merenpinnasta sentään Mount Everestille päästy, mutta melko lähelle kuitenkin. Kyllä siinä kiipeämistä oli aika mukavasti.

Nyt saisi tulla sitä lunta, koska harjoitussarjan yksi tarkoitus oli yrittää valmistaa keho hiihtokautta varten. Ei tule sitten ylämäet yllätyksenä suksetkaan jalassa.

Päivän nousut ajan funktiona

Vähän detaileja päivästä


perjantai 15. marraskuuta 2013

Tasotesteihin

Hurjaa. Tulipa sovittua että lähipäivinä menen ensimmäistä kertaa tasotesteihin. Uskomatonta sinänsä ettei sellaisissa ole koskaan tullut oltua. 

Oma kokemus ja näkemys omasta aerobisesta ja an-aerobisesta kynnyksestä on jonkinlainen, mutta onko sillä mitään tekoa todellisuuden kanssa. Erittäin suurella mielenkiinnolla lähden asiaa katsastamaan.

Testaukseen menen Teskuun, Matti Jääskeläisen osaaviin käsiin. Mies on ollut kehittämässä mattotestiä alunalkaen, ja kokemusta löytyy yli 90000 tehdyn testin verran. On siinä "jonkinlaista" pohjaa.


Saas nähdä kuinka äijän käy.!