perjantai 27. syyskuuta 2013

Maastopyörävaellus Kumpuvaaran ympäristössä

Tuli ladattua iPhoneen uusi sovellus nimeltään Jahtikartta, kannattaa muuten kokeilla, sieltä löytyy maksutta kaikki maastokartat ilmeisestikin koko Suomen osalta. Jokseenkin uskomatonta, mutta totta. Hyvä niin.

Tämä kombinaatio tuntuu toimivalta, kun Suunnon kello ottaa talteen matkan, reitin, vauhdin, jne, niin puhelimen akku riittää navigoimiseen luonnossa. Tätäkään taukoineen n 3,5h lenkkiä pelkällä puhelimen "urheilusovelluksella" ei varmaankaan talteen olisi saanut. Puhumattakaan jos lenkillä sattuisi jotain, paha soittaa apua jos ei ole akkua jäljellä..

Mutta siis, mökillä Jahtikarttaa tutkiskellessa nousi uteliaisuus Rukan mökin lähialueen polkuja kohtaan uudelle tasolle. Siispä pyörän selkään ja metsään ihmettelemään mitä vastaan tulee.

Ei polku tää vie mihinkään...

Pari kertaa matkan varrella tuli todettua, ettei kartta kaikilta osiltaan ihan vedenpitävä ole. Puhelimeni ei onneksi suinkaan kastunut, mutta pyöräilykengät sitäkin pahemmin pariin otteeseen. Jossain kohdassa ei ollut polkua ollenkaan, ja jossain on ehkä ollut joskus 10v sitten. Retken keskinopeus ei noussut päätä huimaavaksi, kun välillä kantoi pyöräänsä tiheässä ja kosteassa umpimetsässä.

"Näkymää" Kumpuvaaran päältä päivän sumussa

No, sitähän se seikkaileminen on, uusia uria etsiessä ei yleensä löydy pelkkää priimaa. Mutta mukava vaellus oli kaikesta huolimatta, tulipahan nähtyä paljon uusia paikkoja, joista muutama varmasti viimeistä kertaa.

Reissulla tuli vastaan onneksi (porojen lisäksi) muutama mukavakin polku, ja päivän kruunasi Kumpuvaaran näköalakahvilan nokipannukahvit ja mustikkapiirakka.

Tunnelmallinen kahvila vaaran päällä

Sisällä on mukavan lämminhenkistä

Suureksi harmitukseksi kuulimme, ettei kahvila tule olemaan auki ensikään talvena. Pitäjät ovat yrittäjiä, jotka ovat luvanneet pitää itse lähialueen ladutkin kunnossa, jos Kuusamon kunta vain kantaa vastuun mahdollisista onnettomuuksista jne. Tähän ei kunnassa rahakirstun nyörien tiukkuuteen vedoten kuitenkaan ole suostuttu, eikä yrittäjillä ole varaa maksaa mahdollisia vaateita esim kaatumisen johdosta murtomaaladulla. Eihän tuollaisen kahvilan pitämisellä muutenkaan hurjille ansioille pääse, niinkuin kaikki varmasti ymmärtävät.

Jotenkin kuvio tuntuu surulliselta, ei tuollaisia paikkoja, ja varsinkaan niiden pyörittäjiä puissa kasva muutenkaan. Signaali tuntuu selvältä, murtomaahiihtoon ei haluta kuluttaa euroakaan enempää kuin on pakko. Tässähän kuitenkin pidettäisiin osa reitistäkin yllä yrittäjien omilla rahoilla, joten siihenkään vedoten asia ei tunnu järkeen käyvältä.

Kilpailu on kovaa myös hiihtokeskusten välillä, ja jos aikoo nähdä edes vähän nenäänsä pidemmälle, niin eritoten tällaiseen palveluun pitäisi panostaa, ja nimenomaan yrittää kaikin keinoin tukea alueen yrittäjiä.

Noh, säästetään suurempi vuodatus e-kirjeeseen Kuusamon kunnan suuntaan, eiköhän idea ja mielipide tullut jo selväksi. Loppuun pieni kevennys kyseisen kahvion helpotushoitolan ovien merkkauksesta.

Kumpi se nyt sitten olisi..?

Tämä olikin sitten viimeinen kirjoitus Rukalta tältä erää. Huomenna otetaan suuntima uusia seikkailuita kohden.

Päivän reitti

Nousua vain reilu 400m


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti