Geeliä polveen

Polvi ei ole ollut ihan täysin kivuton, vaikkakaan juoksutreenejä ei takana ole kuin muutama hassu lyhyt nykäisy. Tänään kävin ottamassa halvan (reilun parinsadan euron) geelipistoksen polviniveleen, joista usea urheilija ja muukin on saanut apua nivelongelmiin.

Katsotaan nyt sitten miten tämä vaikuttaa itselläni.

Ruka ja Oulanka 2.-6.4.

Pääsiäisenä tuli oltua jälleen Rukalla, polvi kesti onneksi hienosti reissun rasitukset. Rukalla oli lunta reilun metrin verran, ja ladut oli sen mukaisessa kunnossa. Tässä muutama otos matkan varrelta.

Reissun ehkä paras otos Valtavaaran päältä

The mökkerö & mä

Vuosselin lenkiltä

Pyhävaaran päältä

Kantojärven jäällä hassuttelemassa 45km lenkin jälkeen

Mahtavuutta

Oulangan erämaareitillä puhdasta luontoa

Ei ihan helpointa hiihtobaanaa

40km tätäkin tuli lykittyä

Ei tarvinnu erikseen poistaa pitoja jäisen erämaaladun jälkeen

Tehoja Wattbikella

On tää vaan hienoo, pääsee jo hiukan tehojakin tekemään Wattbikella. Vanajanlinnan salille kun oli ilmestynyt tällaisetkin. Harmin paikka...

Hiihtämässä taas

Polvi on kuntoutunut hyvää tahtia. Tänään pääsi jo ladullekin ekaa kertaa operaation jälkeen, vain 2 viikkoa siitä on vasta kulunut. Hiukan oli outoa touhua, mutta se kuulunee asiaan.

Go Expossa

Messuilla oli jälleen kaikenlaista tapahtumaa. Kiva oli olla tällä kertaa ihan vain vieraana, hiukan jännitti miten polvi reagoi pitkiin kävelyihin. Mutta hyvinhän se meni siltäkin osalta.

Polven kuntoutusta

Kunnollinen kuntoutus aikalailla minkä tahansa leikkauksen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Itsellä on ollut samasta jalasta pari kertaa akillesjänne poikki muutama vuosi sitten, eikä jalan voimatasot olleet palanneet täysin hallitsevan oikean vastaaviin lukuihin ennen leikkaustakaan.

Joten tuumasta toimeen, onneksi itsellä on hyvä tiimi takana, koska ohjeita on saanut ortopedilta, fyssarilta sekä vielä "omalta" lääkäriltänikin, jolla on myös pitkä kokemus urheiluvammoista ja niiden hoidosta.

Leikkaus oli 26.2., leikkauksen jälkeisen päivän koitin lähinnä olla paikallani ja jäädyttää polvea mahd useasti, kevyttä koukistelua varovasti ja kävely kepeillä. Seuraavat päivät aloitettiin jumppaamaan enemmän, alkuun rauhallisesti hakien liikelaajuutta turvonneeseen koipeen. 6 kertaa päivässä jumppa ja jäädytys aina päälle. Polvikulma kasvoi joka päivä hyvää tahtia, ja turvotus laski nopeasti. Kävelyä asteittain ilman keppejä.

3 päivää leikkauksen jälkeen oltiin jo pyörän päällä. Homma tuntui aluksi kummalliselta, mutta melkolailla ilman kipuja pystyi pyörittämään. Määrää lisäten aamuin illoin pieni setti ja jäädytys päälle. 6pv leikkauksen jälkeen oli jo lukkupolkimet kiinni, pyöritystä 15min aamuin illoin.

Kävelyn aloittamaan kunnolla 5pv operaatiosta, jolloin kävin jo työhön liittyvässä palaverissa.

6.3. eli viikko oli tikkien poisto ja fyssarin & lääkärin tapaaminen. Oli todella mukavaa kuulla kaikkien suusta, että tilanne on niin hyvä kuin voi olla. Ei muuta kuin pikkuhiljaa tehoja lisää treeneihin. Ei vaan meinaa malttaa odottaa..

Polvileikkauksessa

Vasemman jalan polvi oli päässyt siihen kuntoon, että se kipeytyi varsinkin juostessa melkoisen paljon. Magneettikuvissa paljastui, että kierukka on halki ja se kannattaa leikata. Ortopediksi sain onneksi yhden valtakunnan parhaista osaajista, Jouni Heikkilän. Leikkauspäiväksi Hämeenlinnan Mehiläisessä sovittiin 26.2.2015.

Polveen merkattu kohdat mistä mennään sisään

Leikkaus sinänsä sujui hyvin, kierukasta poistettiin pala, eikä sen kuntouttaminen ole mikään jättipitkä operaatio. Mutta mutta, kun polven kuntoa tutkittiin tähystyksen yhteydessä, rustopinnasta paljastui myös melkoinen vaurio, ja ortopedi totesi rustoa olevan jäljellä noin 50%.

Hyvät lääkkeet Mehiläisessä

Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että kaikkea tärähdyksiä aiheuttavaa liikuntaa tulisi välttää, jotta ruston käyttöikä voidaan maksimoida. Rusto kun ei uusiudu, eikä sitä pystytä millään myöskään korjaamaan / korvaamaan. Seuraava vaihtoehto on tekonivel, jos tämän jalan oman iskunvaimentimen menee kuluttamaan loppuun.

Siispä juoksemista ei minulle enää suositella, ainakaan suurissa määrin. Ei sillä että juoksu olisi koskaan lempilajini ollutkaan, mutta kyllä esimerkiksi triathlonit jne kiinnostaisivat vielä kovasti. Kuulostaahan se tietty karulta, kun ikää on mittarissa kuitenkin "vasta" tämän verran.

Mutta, valittaminen ei auta, eikä sillä mitään saavuteta tässäkään tapauksessa. Siispä todetaan tilanne, "näillä mennään mitä on", voisi tilanne olla paljon huonompikin. Mies on hyvässä kunnossa ja jäljelle jää edelleen monenmonta lajia, mitä saa harrastaa mielin määrin. Panostus tullee suuntautumaan muun muassa hiihtoon, pyöräilyyn, golfiin, fysiikkareeneihin, melontaan etc.

Jalka pystyssä kisoja katsellen

First things first, nyt suuntaan kaikki paukut aktiiviseen kuntoutukseen. Tähän suhtaudun kuin mihin tahansa kilpailusuoritukseen valmistautumiseen, tavoite on saada polvi niin hyväksi kuin mahdollista, niin pian kuin mahdollista. Toki järki päässä pitäen, vaikka kuntoutus kannattaa suorittaa agressiivisesti, niin liiallinen hätäilykin voi kostautua.

Aktiivisuus on parempi kuin passiivisuus tässäkin asiassa, niinkuin kaikessa liikkumiseen liittyvässä ylipäätään. Jos kaikki menee hyvin, niin parin päivän päästä ollaan jo 1. kertaa pyörän selässä. Pari ensimmäistä päivää ohjelma on jumppa-kylmä-lepo, jota aion suorittaa 6 kertaa päivässä. Menee sopivasti ateriarytmin kanssa yksiin.