Blogini 1v-synttärijuhlat

Tässä vuoden alussa on aina mukava hiukan mietiskellä mitä edellinen vuosi on pitänyt sisällään, ja mitä haluaa tulevalta vuodelta. Sitten tehdä tavoitteet ja koittaa vieläpä pysyä niissä. Tässä yhteydessä tuli mieleeni, että eilen klo 16:38 bloginikin vietti 1v-synttäreitään.

Blogin kirjoittaminen on ollut paljon suurempi juttu, kuin olisin ikinä voinut etukäteen kuvitella. Olen saanut todella monelta yllättävältäkin taholta positiivista palautetta kirjoituksista, jotka ovat luonnollisesti kannustaneet kirjoittamaan entistä enemmän ja entistä monipuolisemmin. Moni on kertonut saavansa mm inspiraatiota omaan liikkumiseen tai löytänyt itselleen parempaa välineistöä harjoitteluunsa blogini kautta. Tämä lämmittää sydäntä suuresti.

Latauksia tuli ensimmäisen vuoden aikana jo hämmentävästikin kymmeniä tuhansia. Uskon että tämä luku tulee moninkertaistumaan vuonna 2014, nyt kun on vauhtiin päästy, ja useampikin taho tietää blogin olemassaolosta jo valmiiksi. Vuosi sitten blogista kun ei tiennyt kukaan.

Tässä yhteydessä haluan kiittää teitä kaikkia, jotka tämänkin kirjotuksen jaksatte lukea. Haluan myös kiittää kaikkia menossa mukana olleita ja olevia kumppaneitani. Toivon ja uskon, että yhteistyö on ollut hedelmällistä myös toiseen suuntaan.

Vaikka tavoitteenani on ollut alusta saakka innostaa lukijoita liikkumaan, kertomalla mm harjoittelusta, välineistä, valmistautumisesta, ravinnosta, lihashuollosta sekä urheilu- ja liikuntatapahtumista, niin blogi on toiminut hienosti kannustimena myös toisinpäin.

Kun tekee esimerkiksi jotain välinetestiä, niin siinä tulee samalla tehtyä lenkki jos toinenkin ihan huomaamatta samalla, ja vieläpä erittäin suurella poikamaisella innostuneisuudella. Kumppaneita on toistaiseksi rajallinen määrä, ja lisää aion etsiä tällekin vuodelle. Suurta mielenkiintoa herättäisi kumppaneiden löytyminen mm hiihtosauvoihin ja maasto- & maantiepyöräilyyn liittyen. Samoin ehkäpä vesiurheilu (uinti, soutu ja melonta) voisivat olla yksi uusi aluevaltaus tälle vuodelle.

Vuodelle 2014 kaipaan myös entistä enemmän palautetta lukijoilta, eli rohkeasti vain kommentteja perään jos siltä vähääkään tuntuu. Ja myös jos haluatte tietää jostain lisää, tai jos tuntuu että jotain tulee jo liiallisuuksiin saakka. Ehdotuksia, kommentteja ja mielipiteitä otetaan ilomielin vastaan.

KiipFIT järjestetään 6.9.2014

Uusi vuosi, uudet kujeet. Jokainen on varmaan vähintäänkin ajatuksen tasolla tehnyt jotain lupauksia alkaneelle vuodelle. Toivottavasti monet myös liikuntaan liittyen.

Haastan kaikki blogini lukijat mukaan KiipFIT-kuntotapahtumaan 6.9.2014, johon itse siis aion myös osallistua, 21,1km matkalle.

Tapahtumassa on jälleen tarjolla kaksi matkaa:
- Kuntokymppi 10km
- 21,1km Maastopuolimaraton

Nousuakin 21,1km reitillä on 400 metriä, joten tapahtuma eroaa melkoisen paljon tylsistä tasamaan maantiejuoksuista. Toivottavasti siis näemme lähtöviivalla.

http://www.kiipfit.fi

Reitti kulkee kauniissa kangasmaastossa

Raportti 2013 tapahtumasta:
http://anttiluukkanen.blogspot.fi/2013/09/kiipfit-aurinkoinen-kuntotapahtuma.html

Kuvaa 2013 tapahtuman lähdöstä

Tulokset 2013:

http://www.kiipfit.fi/datafiles/userfiles/File/tulokset/kiipfit_2013_saraka.pdf

21,1km reitti kulkee Kiipulan ja Turengin metsissä

21,1km reittiprofiili saatin tarkasti Suunto Ambit2:sta

Movescount.com:n dataa matkasta

http://www.movescount.com/moves/move18620949

Reitillä on siis peräti 400 metriä nousua ja kun maasto kulkee muutenkin pääosin polkuja pitkin, voidaan todellakin puhua maastopuolimarathonista. Tapahtuma on siis todella paljon erilainen kuin tasamaan asfaltilla juostavat normaalit puolimarathonit. Uskoisin että haastavuudestaan huolimatta reitti ja maasto ovat osallistujille kuitenkin pikitietä mielekkäämmät ja kehollekin armeliaammat, asfaltilla nivelet ovat kovilla kun alusta ei jousta yhtään. Mielikin pysyy vireänä, kun polku mutkittelee juoksijan edessä koko 21,1km matkan ajan.

Hämeen Sanomat 15.9.2013

http://www.kiipfit.fi

Hyvää Uutta Vuotta 2014.!

No niin, blogini ensimmäinen vuosi alkaa olemaan paketissa. Vuosi 2013 on kyllä pitänyt sisällään monenlaista uutta mielenkiintoista kokemusta niin työssä kuin harrastusten parissa.

Tammikuussa tuli aloitettua uusi työ Rotor Formin myyntijohtajan toimessa, helmikuussa päälle tuli vielä Janakkalan Jana YU:n markkinointipäällikön hommat. Mielenkiintoisia tehtäviä molemmat, on saanut oppia kosolti uusia asioita, ja tavata todella paljon uusia ihmisiä.

Vapaa-ajalla on ollut myös mielenkiintoisia kokemuksia, päällimmäisinä mielessä siintää perinne-umpihanki-Finlandia Hämeenlinnasta Lahteen yön yli, sekä Anagan vuoristomaraton. Pesäpalloakin tuli pelattua parin vuoden tauon jälkeen (syksyllä upeasti nousu Suomisarjaan), golfissa oli uusia kuvioita myöskin mm Audi Business aamun myötä.

Tässä nyt oli vasta muutama kaikista vuoden 2013 koitoksista. Onhan siellä Pogostan hiihtoa, Jämin triplaa (42km hiihto, 84km maastopyöräily ja 21km maastojuoksu), Karhunkierrosta, Hauhon jokamiestriathlonia, Janan sarjahiihtoja (mm sprinttimestaruus), Extreme Runia ja sokerina pohjalla KiipFittiäkin. Paljon hyviä uusia muistoja. Ja erittäin vähän huonoja. Todella hieno vuosi kaikenkaikkiaan, jos sitä nyt näin lyhyesti voi summata.

Tähän on hyvä lopettaa tarinointi tältä vuodelta. Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea ensi vuosi tuo tullessaan. Ainakin Pogostan hiihto, Pesäpallon Suomisarja Hämeenlinnan Paukussa, Hauhon jokamiestriathlon ja vuosi vuodelta huimaa vauhtia kehittyvä KiipFit-maastopuolimarathon on ohjelmassa. Ja päälle jokavuotiset lukuisat golfkisat Linna Golfissa ja muuallakin.

Kannustan myös kaikkia blogini lukijoita ottamaan itselleen uusia tavoitteita, mitkä kannustavat liikkumaan jälleen entistä enemmän ensi vuonna. Mielellään useampia kuin vain yhden, jotta motivaatiota riittää monipuoliseen kuntoiluun vuoden ympäri.

Loppukevennyskuvasarjan myötä toivotan kaikille erinomaisen Hyvää Uutta Vuotta 2014.!

Suksien testausta Rukalla

Uudet Atomic Worldcup Skate testisukset (HT ja ST) ovat olleet viime päivinä kovassa käytössä. Keli on ollut pohjoisessakin todella lauha ja raskas, joten kovin laajaa testiotantaa ei kuitenkaan nyt ensimmäisellä reissulla saanut.

Testisuksija Valtavaaran päällä

Molemmat parit ovat todella hyviä hiihtää ja luistivat testissä huomattavasti paremmin kuin vertailupari, jolla olen hiihtänyt viime talvenakin muutamia kisoja. Joten hyvältä näyttää tältäkin osin.

Keli on kirkkaimmillaankin melko hämärää

Parissa tekemässäni luistotestissä Atomic Wordcup HT (Hard Track) ja ST (Soft Track) jakoivat ykkösijat. Kovemmalla kelillä HT meni paremmin ja uudessa märässä lumessa ST. Molemmat parit ovat todella vakaita hiihtää, joskin HT pysyy kovemmalla kelillä paremmin alla, kuten kuuluukin.

Suksien teknologia on muuttunut edellisiin malleihin liittyen, kuulemma kaikki suksen sisältä on muuttunut. Eikä ensimmäisen kosketuksen myötä tunnu, että muutos olisi tapahtunut ainakaan huonompaan suuntaan. Kyllä näitä voi ilomielin suositella kaikille.!

Palataan kupille kun pääsen etelämmässä tekemään lisää testejä, toivotaan että lunta tulee sinnekin edes joskus.

Yksi hiihtolenkeistä näytti tältä

Valtavaaran päälle sai hivenen noustakin

Aina ei tarvita huippuolosuhteita suuriin saavutuksiin

Eilen lenkillä Perhossa, Jängän kylällä, tuli ohimennen nähtyä myös paikka, missä muuan Arsi Harju teki viimeistelyharjoituksensa Sydneyn olympialaisiin. Kuva puhukoon puolestaan:

Sitä alkoi väkisinkin jälleen pohtimaan, että ei se ole todellakaan mistään olosuhteista kiinni, kun oma tekeminen, tavoitteet, ja usko itseensä ovat oikealla tolalla. Tuli kuitenkin suomalaisittain viime vuosina erittäin harvinainen olympiakulta tuliaisina niistä kisoista.

Pitää harjoitella siellä missä tuntee olonsa kotoiseksi, ja tehdä muutenkin niin, mikä tuntuu itsestä parhaalle. Se on varma, että jos jotain haluaa tavoitella, niin harjoitella pitää paljon, ja laatu pitää olla omalle keholle sopiva. Ja ennenkaikkea, uskoa huonoinakin hetkinä itseensä ja unelmiinsa.

Hiihtokausi avattu Perhossa

Sukset on viimein myös kaivattu naftaliinista, ja ensimmäinen lenkki on takana Perhon pururadalla. Lunta ei ollut kauhean paljon, mutta juuri sen verran että pääsi vapaata hiihtelemään.

Joulukinkun syönnin jälkeinen vesisade kuitenkin sulatti tehokkaasti lumet pois myös Perhosta. Onneksi matka jatkuu huomenna Rukalle, jonne on myös luvattu harvinaisen lämmintä keliä vuodenaikaan nähden. 

Lunta siellä on onneksi n puoli metriä, joten muutamaksi päiväksi hiihtokelit on taattu. Mukavaa Joulunaikaa vielä kaikille blogin seuraajille.!

Espanjan korkein vuori (3718m) valloitettu

Anagan vuoristo oli koluttu jo niin tarkkaan, että piti korottaa panoksia. Kanarialla reilun viikko sitten päivän taikka pari vallinnut myrskysää oli tehnyt poikkeuksellisia asioita myös Teneriffan, ja koko Espanjan korkeimmalla vuorella, Teidellä. Lunta oli satanut monia kymmeniä senttejä.

Parin viikon aikana on tullut tehtyä Anaga Marathonin lisäksi muutama upea vaellus, ja toki vastapainoksi jokunen rennonletkeä rantapäiväkin. Mutta kun tuo Teide vallitsee maisemaa melkein jokaiselta saaren laidalta katsottuna, niin lähes pakkohan sitä oli mennä seikkailuhengessä katsastamaan vähän lähempääkin. Varsinkin kun lupia myöntävä paikka sanoo näin:

Luvat hiukan tiukassa..

Jos kävisi niin, ettei polulle oikeasti pääsisi, niin varasuunnitelmaksi toki otettiin toinen vaellusreitti hiukan Teideä alempana. Autolla ajeltiin Montana Blancaan, mistä lähtee poluksi PF-TF 7 nimetty reitti Teiden huipulle. Jälleen kerran juoma- ja eväsreppu selkään ja menoksi. 

Lähtöpaikka, ja kohde"nyppylä"

Pääsimme maantieltä nro 21 n 25 metriä eteenpäin, kun vahdissa oleva poliisi alkoi kyselemään "minnäpäin on matka", ja varoitteli jäisestä polusta: "Teidelle ei ole turvallista mennä vielä hetkeen". Sanottiin että mennään vaan vähän katselemaan tilannetta..

Alkumatkan ohjeistukset ja aika-arvio hissin yläasemalle

Heti alkumatkasta saakka oli lunta jonkun verran maassa, ja n 2500 metristä ylöspäin maan pinta oli melkolailla täysin lumen peitossa. Meillähän oli molemmilla jalassa vain lenkkarit, joista omat Salomonin S-Lab Sense Ultra-kilpamaastojuoksutossut olivat todella paljon pitävämmät myös näissä olosuhteissa. Ensimmäinen reilu 5km oli vielä helpohkoa nousua, joskin pystysuoraa ylämäkeä tuli siinäkin kiitettävät 400 metriä. 

2750m ja kyltti "polku suljettu"

Vaikkakin Teidelle kiipeää normaalisti varmaan monikin turisti, niin näissä olosuhteissa tästä eteenpäin ei enää moni ollut viimeisinä päivinä uskaltanut. Lumeen oli ilmestynyt viimeisen reilun viikon aikana vain muutamat hassut jäljet, mutta tokihan nämä hullut suomalaiset lumen ja jään keskellä kasvaneina ajattelevat, että eikun eteenpäin.

Korkeutta 2900m ja pilvien yläpuolella ollaan koko ajan

Tähän väliin on pakko sanoa, että sää kyllä suosi tätä kiipeilypäivää, joka olikin ennusteita seuraamalla tarkkaan valittu. Onhan se niin, ettei näille suljetuille poluille kannata lähteä ainakaan huonossa kelissä. 

Korkeus 3440m ja matka jatkuu

Siihen nähden kirjoitus etenee tässä melko nopeasti, että nousua oli jo takana 2,5 tuntia, ja nousumetrejä reilu 1100m. Muutamia todella jyrkkiä kohtia tuli vastaan, ja yksi evästaukokin oli jo pakko pitää. Lisäksi ilma alkoi tuntua sen verran ohuelta, että lyhyitä hengähdystaukoja täytyi pitää hiukan normaalia useammin. Mittarista katsottuna sykekin seilasi paljon tunnetilaa ylempänä.

3530m, aurinkoa kohti kiivetään

Näkymä hiukan ylempää taaksepäin

Teiden huippu ei ollut näkynyt pitkään aikaan ennen tätä

Lunta ja jäätä. Jos ei ollut jyrkkää, niin silloinkin oli todella liukasta. Pari kertaa meni jalka kokonaan hangen läpi, ei kai siellä nyt mitään ihan hirveä syviä onkaloita ole, tai ainakaan sellaiseen ei tällä kertaa onneksi pudonnut. Olimme päässeet Teidelle menevän hissin (joka muuten oli ollut jo ainakin pari viikkoa jo kiinni sään vuoksi) yläaseman korkeuteen. Lumen ja liikkujien vähyyden vuoksi ei ollut tarkkaa tietoa mitä reittiä huipulle pitäisi nousta. Niitä vähiä jalanjälkiä seuraillen eteenpäin siis. 

3650m, hissin yläasema 100m alempana

Loppupätkällä oli todella kova tuuli, eikä muutenkaan olo tuntunut ehkä täysin varmalta, eihän lumessa näkynyt enää kuin yhdet jäljet, jotka kuitenkin menivät lähes pystysuoraan ylöspäin. Pienen harkinnan jälkeen siis jälleen ylöspäin, eihän näin lähelle päässeenä voinut enää pakitellakaan.

Ei tästä nyt enää ylöspäin pääse, mitäs se mittari näyttää.?

Juuri tän verran tän pitikin olla korkea..

Espanjan korkein vuori on siis valloitettu, eikä ihan helpoimmissa olosuhteissa. Aikaa lähdöstä oli kulunut 3h 20min, eikä paikallaan tästä oltu kuin muutama minuutti. Nopeat kuvat, tuulitakki päälle ja alaspäin. Tuuli oli todella kova ja jäätävä, paikoilleen ei ollut näillä varusteilla varaa jähmettyä.

Matkalla alaspäin tuli nähtyä myös pelastuskopteri, toivottavasti ei ollut meitä etsimässä, ihan niin suuressa hädässä emme tietääkseni olleet matkan varrella. Alaspäinkään tulo ei tosin ollut helppoa, maastojuoksukengänkään pohja ei meinannut pitää sitten yhtään paikka paikoin. Ehkäpä ne vaelluskengät voisi näihin olosuhteisiin olla viisain valinta, tossut ja sukat oli olleet märät jo pitkään, onneksi varpaat eivät sentään liikkeessä ollessa jäätyneet.

Sivupito vähissä jäätiköllä

Pakko sanoa etten ihmettele, miksei turisteille suositella tuonne kiipeämistä näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Normaalisti lunta ei ilmeisesti juurikaan ole huippua lukuunottamatta, ja varmasti joitakin loukkaantumisia sattuisi, jos tuonne suurempi lauma ihmisiä päästettäisiin tällä hetkellä. Tämä tietenkin teki omasta seikkailustamme vain mielenkiintoisemman ja haastavamman. 

Alempana tullaan jälleen juosten

Huima oli päivä, ja naamakin kärähti 30-suojakertoimesta huolimatta kiitettävästi. Kuvatkin ovat varsin näyttäviä, mutteivät tietenkään kerro kuin hiukkasen siitä miltä tuolla ylhäällä näyttää ja tuntuu. Veikka Gustafsson ja muutkin tosikiipijät saavat pitää manttelinsa, niiden veijareiden saappaisiin ei ole tarkoituskaan hypätä. Mutta kyllä tämä koitos vähintäänkin mukavasta harjoituksesta kävi näin normaalille kuntoilijalle.

Aikaa kului nimittäin kokonaisuudessaan vähän yli 5 tuntia, ja keskisyke oli 141. Ylhäällä sykettä nosti hiukan ohuempi ilma, ja hienoinen jännityskin varmasti paikkapaikoin. Tässä vielä tarkemmat datat Suunto Ambit2:n kertomana.

http://www.movescount.com/moves/move22729849

Suunto Ambit2:sta voi siis huoletta pitää tarkkana välineenä, onhan Teide metrilleen juuri tuon verran korkea. Tänään koittaa matka kotimaan suuntaan, johan täällä on 2 viikkoa tullut tallattua ja on aikakin palata Suomeen Joulunviettopuuhiin.